Kävimme 11.12.2015 Limingan kirjastossa kuuntelemassa Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin luentoa Case Madventures: Avoimena maailmalle - uskalla rikkoa rajasi -luentoa. Kuten aina, oli miesten luento hyvin vaikuttava ja mieleenpainuva. Heidän aito intohimonsa ja kiinnostuksensa uusia kulttuureja ja kansoja kohtaan on ihailtavaa. Rikun ja Tunnan esimerkki toimii yhtenä suurena innoittajanamme Bolivian matkalla, iso osa porukastamme on tämän rohkean kaksikon suuria faneja.
Luennon lopuksi pääsimme juttelemaan kaksikon kanssa kasvotusten. Rohkaisimme mielemme ja uskalsimme pyytää heitä projektillemme suojelijoiksi. Siltä seisomalta emme vielä myöntyvää vastausta saaneet, ja he pyysivätkin ottamaan yhteyttä Eliseen, tuotantoyhtiö Gimmeyawallet Productionsin toimitusjohtajaan. Joulukiireiden alla asia jätettiin odottamaan uutta vuotta ja lomien loppumista. Muutamien sähköpostien ja puhelujen jälkeen se vihdoin tänään varmistui: saamme Rikun ja Tunnan reissumme suojelijoiksi!
Heidän mukanaolonsa ei ole projektille pelkästään näkyvyyden kannalta merkittävä asia vaan myös suuri kunnia meille mukanaolijoille. Saamme myös samalla osallistua heidän jalanjäljissään omalta osaltamme rajojemme rikkomiseen, onhan viidakkovaellus Boliviassa meille kokemattomille vähintäänkin haaste! Samalla pääsemme myös tutustumaan uusiin kulttuureihin ja ihmisiin sekä näkemään minkälaista elämä on toisella puolella päiväntasaajaa, eteläisessä Amerikassa.
Eivätkä hyvät uutiset tähän lopu, sillä näyttäisi hyvin vahvasti siltä, että tulemme saamaan mukaamme myös ammattivideokuvaajan. Olemme keskustelleen Max Kujalan kanssa yhteistyöstä, ja suunnitelmat ovatkin edenneet varsin mukavasti. Tällä hetkellä työstämme, tai no, lähinnä Max työstää projektillemme tuotantokansiota dokumentaarista tuotantoa varten, jonka avulla voimme lähestyä reissumme sponsoreita.
-Mika
keskiviikko 18. helmikuuta 2015
torstai 12. helmikuuta 2015
Tempaus Bauhaus no. 3
”Onko
siitä muka vasta vuosi?” kysyn itseltäni autossa matkalla kohti Kaakkurin
Bauhausta – aikataulusta jäljessä, totta kai. Ohjeet jaetaan ja työhön isketään
kiinni kuin sika limppuun.
Allekirjoittanut tarttuu inventoinnin vanhana tekijänä työhönsä ilmastointiventtiilien laskemisen parissa jaellen samalla vinkkejä työn helpottamiseksi oikealle ja vasemmalle - vaikkei kukaan niitä kaipaisikaan. Ykkösiä, kymmeniä ja satoja esineitä vasemmalta oikealle, kalanruodosta hyllyn päätyyn. Pian minut passitetaankin skannaamaan tuotteita eli kirjaamaan jo laskettuja hyllyjä talon työntekijän kanssa. Oikein mukava heppu, kevyt huumori jouduttaa työntekoa. Nautiskelemme lauantain puolella jälleen Bauhausin tarjoaman illallispaussin sekä kaffet. Kotiin lähdemme rättipoikki väsyneinä puolen yön tienoilla.
Helposta tehtävän kuvauksesta huolimatta työ on konkarillekin fyysisesti rankkaa. Kiipeilyä, nostelua, venyttelyjä, taivutteluja, eestaas kävelyä ja staattista käsityötä riittää, mistä jalat ja selän saa taatusti kipeytymään. Välillä odotellaan pitkään uusia töitä ja päivän päätteeksi tuntee tehneensäkin jotain.
Sunnuntaina painamme samaa tiivistä tahtia saadaksemme urakan loppuun ajoissa. Lounas ja kahvipaussi virkistävät, mutta silmiä painaa edellisen yön lyhyeksi jääneet yöunet ja siksi loppu vihellys onkin jo oikeastaan kovasti kaivattu.
Veri nais pikture. Vii sou häpi.
- Heini
sunnuntai 1. helmikuuta 2015
Liikkuminen paikasta toiseen
Mainitsemisen
arvoinen seikka tässä tekstissä on, että välillä lauseen loppuun on laitettu
lähteeksi toinen oppaista. Tämä sen vuoksi, että kukin voi vähän mielessään
arvioida esitettyjä asioita. Tai voi se olla myös vain kirjoittajan akateeminen
sairaus. Muutoin teksti on jonkinlaista symbioosia molemmista oppaista ja
välillä on puhtaasti omia huomioita lisätty joukkoon.
Bussit
Busseilla
liikkuminen on maan suosituin tapa siirtyä paikasta toiseen ja niillä
liikkuminen on halpaa ja suhteellisen turvallista. Tosin busseilla kulkeminen
voi olla myös melko epämukavaa ja hermoja raastavaa ajoittain. Tiet ja kalusto
ovat usein huonossa kunnossa.
Busseja on
useanlaisia, tässä käydään vähän sanastoa läpi. Flotas ovat pitkän matkan busseja, buses ovat isoja busseja, micros
ovat ”three quarter” busseja eli ilmeisesti 3/4 tavallisen bussin koosta olevia
busseja, lisäksi on minibuses, jotka
nimensä mukaisesti ovat minibusseja.
Busseja on
eri mukavuusasteilla. Coche
tarkoittaa tavallista bussia. Semi-cama
viittaa siihen, että busseissa on taittuvat penkit ja jalkatuki. Cama on jonkin sortin nukkumabussi,
jonka hinta voi olla kaksinkertainen tavalliseen bussiin verrattuna. Uusimmissa
busseissa vessat (!) saattavat jopa toimia. Lämmitetyistä
busseista ei käytännössä olla kuultukaan. Yleisesti ottaen cama, semi-cama ja
turistiluokan bussit maksavat enemmän, mutta saattavat säästää useita tunteja.
Bussiterminaali
on ”la terminal terrestre” tai “la terminal de buses”, ja näitä sanoja
käytetään etsittäessä sitä. Jokainen terminaali vaatii muutaman bolivianon
maksun lippua ostaessa.
Varmuuden
vuoksi bussiliput kannattaa varata useita tunteja etukäteen. Useat bussit
lähtevät iltapäivällä tai illalla ja ovat perillä aamun pikkutunneilla. Useimmilla
pääreiteillä on myös päivällä saapumisaikoja. Useimpien firmojen bussit lähtevät suurin
piirtein samaan aikaan matkaan (Lonely planet). Minkä tahansa kahden kaupungin
välillä pitäisi löytyä vähintään yksi päiväbussi. Suosituimmilla reiteillä voi
valita useita päivittäisiä lähtöaikoja. Jos aikataulut ja lähtöpaikat ovat
hakusessa, niin taksikuskeilta voi kysyä neuvoa, sillä he usein ovat hajulla
mistä ja milloin bussit lähtevät (Rough guide).
Bussien
kunto on aina tarkistettava etukäteen ennen lähtöä! On parempi maksaa enemmän
turvallisesta bussista.
Rinkat ym.
matkatavara ovat suhteellisen turvassa matkalaukkutilassa, mutta lastaamisen ja
taukojen aikana tavaroita pitää valvoa. Matkatavara, joka ei mahdu bussin
sisälle mukaan saatetaan lastata myös bussin takaosaan tai katolle. Jos tavara
menee katolle, niin se tulisi sulkea riippulukolla (Lonely planet). Paremmin
organisoitujen bussifirmojen matkoissa voi saada matkatavaralipun, joka pitää
näyttää kun ottaa tavaransa laukkutilasta. Jotkut reissaajat lukitsevat
matkatavaransa ketjulla katolle. Katolle saa mennä varauksetta tarkistamaan
oman matkatavaransa kiinnityksen, jos on siitä huolissaan (Rough guide). Opas
ehdottaa myös peittämään matkatavarat nylon-säkillä suojelemaan tavaraa
sääolosuhteilta ja näpistyksiltä.
Jos on
mahdollista istua muualla kuin aivan takaosassa bussia, niin se on suotavaa.
Tämä sen vuoksi, että takaosassa bussia kuoppaiset tiet aiheuttavat eniten
matkustajan poukkoilua ympäriinsä.
Useimmat
bussit pysähtyvät säännöllisille ruokatauoille, ja ruuan ja juomien
kaupustelijat tarjoavat tuotteitaan tienpielessä aina kun mahdollista. Silti on
tärkeää, että on itse ottanut riittävästi ruokaa ja juomaa matkalle!
Oppaat antoivat
muutaman varoituksen sanan busseilla liikkumisesta, ne kannattaa ottaa huomioon
varautumisessa ja suunnittelussa mutta niistä ei kannata kehittää itselleen
mitään pelkotiloja. Ensinnäkin bussikuskien rattijuopumuksesta johtuvat
ongelmat ovat turhankin yleisiä Boliviassa (Lonely planet). Tämän suhteen
päivällä matkustaminen on turvallisinta. Ylipäänsä tulee seurata ettei kuski
juo alkoholia missään vaiheessa.
Toisekseen
bussien hajoaminen on yleinen ongelma, mutta monet kuskit ovat myös hyviä
mekaanikkoja (Rough guide). Lisäksi viivettä aiheuttaa se, että kaikki paitsi
nukkumabussit ja jotkin fiksummat pitkän matkan palvelujen tarjoamat bussit
ottavat kyytiin kenet vaan, mistä vaan. Bussit siis ahdetaan täyteen.
Yhteenvetona
ajatuksia (busseilla) liikkumisesta: kärsivällisyyttä, ennakkoon varautumista,
tiukkaa huolenpitoa itsestä ja omista varusteista ja tietenkin myös
reissukavereista ja kaverin varusteista!
Netissä on
busseille Boliva en tus Manos www.boliviaentusmanos.com/terminal,
josta löytyy bussiaikatauluja isoista kaupungeista.
Lentäminen
Lentäminen
voi säästää aikaa, mutta lisää kustannuksia. Hinnat arviolta 350-700 bolivianoa
eli 44,96 - 89,91 euroa.
Peruutukset ovat yleisiä, pitää varmistaa että varaukset ovat voimassa. Voi
joutua odottamaan seuraavaan päivään, jos varaus kuitenkin peruuntuu saattaa
saada 70% hinnasta takaisin. Usein 15 kg kuormarajoitus tarkastetuille
pakkauksille, ylimenevästä tulee lisämaksua. Esimerkiksi Santa Cruzista pitäisi
olla Cochabambaan päivittäisiä lentoja.
Junat
Jos jostain
syystä käyttää junia, niin tulee varautaua viiveisiin samoin kuin minkä tahansa
muun matkustustavan kanssa. Makuupussit, välipalat ja pelejä kannattaa olla
mukana. Varkaat toimivat usein pysäkeillä, joten on oltava varovainen. Hinnat
vaihtelevat 32-224 bolivianon eli 4.11-28.77 euron välillä. Todennäköisesti
meidän ei kannata junilla matkustaa.
Santa Cruz
Pitkän
matkan bussi/juna-asema sijaitsee 1,5 km itään keskustasta. Useimmat pitkän
matkan bussit (flotas) lähtevät
aamulla ennen klo 10 ja illalla klo 18 jälkeen.
Amboro
Helpoin ja
turvallisin tapa vierailla on Santa Cruzin suositelluista matkafirmoista.
Hinnat lähtien 150-200 bolivianoa henkilöä kohden päivältä eli 19,27- 25,69 euroa. Jos vaellus olisi
13.-18.8. niin päiviä olisi kuusi ja hintaa n. 115,62-154,14 euroa henkilöltä.
Lisäksi on sisäänpääsymaksu puistoon 15 bolivianoa eli 1.93 euroa.
Seuraavat
matkatoimistot ovat Lonely Planetin suosittelemia: Santa Cruzin matkatoimistona
Amboró Toursin, puh. 339-0600, www.amborotours.com,
Libertad 417, 2.krs.
On myös
Forest Tours, puh. 3-337-2042, www.forestbolivia.com,
Junin& 21 de Mayo, Galeria Casco Viejo, Office 115, Santa Cruz, puhuvat
englantia ja ovat hyvin auttavaisia, tekevät reissuja Amboroon.
Lisäksi
mainitaan Bird Bolivia, puh. 356-3636, www.birdbolivia.com,
josta ei käy ilmi tekevätkö reissuja Amboroon.
Mainittuna on myös Misional Tours, puh. 360-1985, www.misionaltours.com,
Los Motojobobos 2515, ”One of the city’s best-organized and reliable operators,
specialising in the Mission Circuit but just as good for other attractions
across Bolivia”.
Torotoro
Mainitaan
ensin Lonely planetin tiedot siirtymisestä. Siirtyminen Cochabambasta
vaihtoehtona bussi tai jeeppi. Bussit (hinta n. 25 bolivianoa eli 3.21 euroa
eli halvempi kuin Oulun joukkoliikenne) lähtevät klo 18.00 avs Republica and
Barrienos kulmasta joka päivä, paitsi torstaisin. Lisälähtö klo 6.00 torstaisin
ja sunnuntaisin. Matka-aika n. 4-6h. Paluu Plazan lähellä Torotorossa.
Matkatoimistot
järjestävät kyytejä myös jeepillä. Matka-aika n. 5h, riippuen olosuhteista.
Mukavin matkustustapa.
Seuraavat
tiedot ovat Rough guidesta. Bussimatka Cochabambasta n. 7h (kuivalla kaudella
eli meidän reissulla), kova ja pölyinen reissu. Paluu Torotorost klo 6.00
maanantaisin, tiistaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin.
Saapuessa
Torotoroon tulee mennä turistitoimistoon kylän pääkadulla (aukiolo 8.00-
14-17.00), jossa maksetaan 20 bolivianon eli 2.57 euron (kaks-kuus-kymmentä!)
puistomakus. Paikallinen opas maksaa 70-100 bolivianoa eli 8.99- 12.84 euroa päivää kohden, summan voi
usein jakaa muodostamalla ryhmä muiden reissaajien kanssa. Asumisesta halvimmat
ovat Hostal Las Hermanas (50 bolivianoa eli 6.42 euroa) ja Villa Etelvina,
camping (40 bolivianoa eli 5.14 euroa).
Matkafirmoja:
Bolivia Cultura, puh. 452-7272, www.boliviacultura.com,
España 301, ammattilaisreissuja mm. Torotoroon. Villa Etelvina, puh. 7073-7807,
www.villaetelvina.com, Juan de la
Rosa 908, hyvä paikallinen operaattori, joka on erikoistunut Torotoron
reissuihin.
Salar de
Uyuni
Ainoa tapa
vierailla suola-aavikolla on järjestetyllä matkalla. Ongelmana ovat vaaralliset
kuskit, riittämätön ruoka (pitää varustautua siis hyvin) ja puuttellinen
asuminen (Lonely planet). Paras tapa tehdä päätös matkatoimiston suhteen on
jutella juuri matkalta saapuvien reissaajien kanssa (ja puhua pitkään oppaan
kanssa, kiitokset vinkistä Rikulle ja Tunnalle). Kannattaa siis vierailla
useampien yhtiöiden luona, kysellä kirjoitettuja matkareittejä sekä tarkastaa
ajoneuvot (Lonely planetin mukaan Toyota Landcruiserit parhaita). Kannattaa
myös pyytää kuvia hotellista, jossa yövytään. Kuusi henkilöä jeeppiä kohden on
suositeltavaa, 7 tai 8 voi olla hyvin epämukavaa. Pitää varoa liian halpoja
tarjouksia, koska silloin on tingitty asioista reissaajan kustannuksella!
Lonely
planetin mukaan hinnat 3 päivän perussettireissulle ovat 700-800 bolivianoa eli
89.91- 102.76 euroa.
Rough guiden mukaan 3 päivän reissu on enemmän kuin 700-1050 bolivianoa eli 89.91-134.87
euroa henkilöä kohden, koska olemme liikkeellä sesonkiaikana. Lisäksi tulee
maksaa 150 bolivianon eli 19.27 euron maksu Reserva Eduardo Avaroaan pääsyyn.
Sen voi maksaa puistonvartijan toimistoon Laguna Coloradassa, varmista että
saat lipun!
Lämmintä
vaatetta ja makuupussi oltava mukana.
Lonely
planetin suosittelemia matkatoimistoja Uyunissa: Andrea Tours, Cordillera
Tours, Fremen Tours, Hidalgo Tours ja Toñito Tours.
Kartoista
Rough guiden
mukaan kartat on hankittava kotimaasta. Paras kartta Rough guiden mukaan on
Travel Map of Bolivia.
Lopuksi
Reissulle
mukaan ylläolevan perusteella seuraavia asioita: kärsivällisyyttä,
varovaisuutta, lisää kärsivällisyyttä, joustavuutta, yhteishenkeä ylimääräisen
hajoilun välttämiseksi sekä hyvä varautuminen ja suunnittelu matkalle.
Pikkuhiljaa kohti Boliviaa.
-Tapio
Välimatkoja: Santa Cruz -> Cochabamba 473 km
Cochabamba -> Uyuni 739 km
Lähteet:
Lonely planet Bolivia 2013, Rough guide Bolivia 2012
maanantai 26. tammikuuta 2015
Alustava matkasuunnitelma
Maailman matkaajille suositellaan pitkää pinnaa ja joustavuutta eikä suotta. Myös matkasuunnitelman on oltava joustava ja sitä päivitetään todennäköisesti vielä matkan aikana. Jokin runko on kuitenkin oltava olemassa ja alustavat aika-arviot, kuinka kauan siirtymisiin kuluu ja kuinka pitkään halutaan viettää kussakin kohteessa.
Suunnitelma on tehty siltä pohjalta, että valitsemamme lennot ovat Helsinki - Santa Cruz de la Sierra 10.8. ja La Paz - Helsinki 6.9. Aikaa Boliviassa on 26 päivää (tulopäivä 11.8. lasketaan päiväksi, lähtöpäivä ei sillä molemmat saapuminen ja lähtö ovat aamusta). Aikaa on niukasti kolmelle pääkohteelle ja noin 2200 kilometrin siirtymisille niiden välillä. Kaupunkipäiviä on ainakin alussa ja jää mahdollisesti loppuunkin, jos aikataulu pitää.
Matkasuunnitelmasta on syytä keskustella tarkkaan, että jo lähtiessä suunnitelma olisi hiottu mahdollisimman realistiseksi. Esimerkiksi, järjestyykö kuljetus päivällä vai yöllä, vaikuttaa ratkaisevasti aikatauluumme. Yökuljetukset vähentävät hostellimajoituksessa vietettäviä öitä ja näin ollen pudottavat hintaa. Tyypillisesti kaikkia linjoja ei ajeta jokaisena viikonpäivänä, joten lisäselvityksiä kaivataan vielä ennen matkalle lähtöä.
Paikan päällä meitä on aina monta hoitamassa asioita eli esimerkiksi kaupunkiin tai kylään saavuttaessa hajaannutaan järjestämään seuraavaa ohjelmaa ja kuljetuksia, hankkimaan ruokaa ja vetäydytään majoittumaan jaksamisen ja voinnin mukaan. Kaikkia siirtymäpäiviä varten on varustauduttava runsain eväs- ja vesivarastoin, jos kuljetukseen ei sisälly aterioita. Matkat ovat pitkiä eikä niiden varrella usein ole mahdollista hankkia lisää evästä.
Suunnitelma on tehty siltä pohjalta, että valitsemamme lennot ovat Helsinki - Santa Cruz de la Sierra 10.8. ja La Paz - Helsinki 6.9. Aikaa Boliviassa on 26 päivää (tulopäivä 11.8. lasketaan päiväksi, lähtöpäivä ei sillä molemmat saapuminen ja lähtö ovat aamusta). Aikaa on niukasti kolmelle pääkohteelle ja noin 2200 kilometrin siirtymisille niiden välillä. Kaupunkipäiviä on ainakin alussa ja jää mahdollisesti loppuunkin, jos aikataulu pitää.
Matkasuunnitelmasta on syytä keskustella tarkkaan, että jo lähtiessä suunnitelma olisi hiottu mahdollisimman realistiseksi. Esimerkiksi, järjestyykö kuljetus päivällä vai yöllä, vaikuttaa ratkaisevasti aikatauluumme. Yökuljetukset vähentävät hostellimajoituksessa vietettäviä öitä ja näin ollen pudottavat hintaa. Tyypillisesti kaikkia linjoja ei ajeta jokaisena viikonpäivänä, joten lisäselvityksiä kaivataan vielä ennen matkalle lähtöä.
Paikan päällä meitä on aina monta hoitamassa asioita eli esimerkiksi kaupunkiin tai kylään saavuttaessa hajaannutaan järjestämään seuraavaa ohjelmaa ja kuljetuksia, hankkimaan ruokaa ja vetäydytään majoittumaan jaksamisen ja voinnin mukaan. Kaikkia siirtymäpäiviä varten on varustauduttava runsain eväs- ja vesivarastoin, jos kuljetukseen ei sisälly aterioita. Matkat ovat pitkiä eikä niiden varrella usein ole mahdollista hankkia lisää evästä.
Varustautumista ja varautumista
Matkalaisen varusteisiin ja varautumisiin vaikuttavat ratkaisevasti kohteet ja olosuhteet. Alustava varustelistauksemme päivittyy siis käsi kädessä matkasuunnitelman ja vaellusreittisuunnitelman mukana avainsanana monikäyttöisyys. Varautumiseen menevät pohdinnat matkavakuutuksesta ja paikallisoppaiden käytöstä. Vaatevarustautumisessa on hyvä pitää mielessä, että Boliviankin talvessa ylängöillä on yöpakkasia (Cochabamba, Uyuni, suola-aavikko, La Paz).
Kartat
Tarkkoja vaellusreittisuunnitelmia on tässä vaiheessa vielä mahdoton tehdä sillä karttojen saatavuus on haaste. Boliviassa on tiedettävästi myös alueita, joista ei ole lainkaan karttoja saatavilla, koska hallitus haluaa pitää kyseisillä alueilla runsaan kaivostoiminnan tarkan sijainnin salassa. Kansallispuistoissa ei käsittääkseni kaivostella eli kartat on mahdollista saada.
Majoite
Majoitekysymys on yhä avoinna Torotoron ja Amboron kansallispuistojen osalta, lähinnä onko riippumajoite vai teltta parempi vaihtoehto. Ympäröivä puusto tai sen puute saattaa olla lievä pakote majoitteen valinnassa. Riippumajoitteen (riippumatto katoksella ja hyttyssuojalla) voi ripustaa sankkaankin kaseikkoon, kunhan ympäröivät puut kantavat nukkujia, mutta ilman puita se on hyödytön kuin pohjaton kenkä. Viidakossa riippumajoitteen etu on, ettei se koske maahan eikä aluskasvillisuutta tarvitse raivata niin paljon kuin telttaa varten. Teltta tarjoaa telttailualueella enemmän yksityisyyttä ja sen voi pystyttää ilman ympäröiviä puita, mutta tiheään viidakkoon voi olla haasteellista teltoittaa koko retkikuntaa. Telttaan ja sen alle pääsee myös ryömimään kaikkea, mitä viidakoissa ryömiikään uupuneista vaeltajista ranteenpaksuisiin lieroihin ja kuusi- tai kahdeksanjalkaisiin kavereihin.
Viidakkoon kätevin makuupussi on keinokuituinen eikä liian lämpöinen (comfort noin +10 astetta). Vierailemme myös talvisella aavikolla ja ylängöllä, jossa yöpakkaset ovat enemmän sääntö kuin poikkeus eivätkä läheskään kaikki majoituspaikat ole lämmitettyjä. Hyvät matkanjärjestäjät vuokraavat lämpimiä pusseja suola-aavikolle, mutta omaa pussia ei mikään voita.
Opas
Paikallinen opas on aina viisasta ottaa mukaan kansallispuistoon. Paikalliset suhtautuvat näin suopeammin turisteihin, jotka tukevat heidän maataan maksamalla oppaalle. Huolella valittu un guía confiable pitää huolta vaeltajistaan, auttaa ongelmakohdan tullen ja neuvottelee tarvittaessa paikallisten kanssa. Oppaan palveluihin voi sisällyttää kyydityksiä, muonituksia, majoituksia ja kantajia(!). Myös kansallispuitojen pääsymaksut on helpointa hoitaa opaspalvelun kautta. Torotoron kansallispuistossa liikkuminen samannimisen kylän ulkopuolella on sallittua vain oppaan kanssa.
Vakuutus
Tutkittuani oman matkustajavakuutukseni ehtoja, sain selville, ettei se korvaa sairautta, vammaa tai kuolemantapausta ulkomailla vuoristoon, viidakkoon, aavikolle, erämaahan tai muille asumattomille seuduille tehtävillä vaelluksilla tai tutkimusretkillä. Sama tilanne voi olla kaikilla yleisimmillä matkustajavakuutuksen tarjoajilla. Koko ryhmälle voisi ottaa vakuutuksen kerralla niin, että vahingon sattuessa ehdot olisivat kaikilla samat. Esimerkiksi se hollantilaisen juustonmerkkinen vakuutusyhtiö tarjoaa ryhmillekin näppäriä matkavakuutuksia erikoisiin kohteisiin ;)
Etukäteen hoidetaan siis vakuutus- ja varusteasiat kuntoon sekä lisäksi voisimme etsiä luotettavaa opaspalveluntarjoajaa (saattaa vaikuttaa kasvattavasti sujuvuuteen ja hintaan) internetistä. Bolivian huomisesta huolta kantamattoman -mentaliteetin vuoksi varausten tekeminen on syytä jättää kesälle, ettei liian paljon vettä ehdi virrata ja sovitut asiat unohtua. Vaellussunnitelmat, lopulliset vaelluskamppeet ja -ruoat lienee viisainta lyödä lukkoon paikan päällä oppaiden kanssa.
Selvitteli: Viivi
Lähteinä koko tekstille on käytetty mm. Lonely Planet, Bolivia, 2010 painosta ja Teron alustavaa varustelistausta.
Kartat
Tarkkoja vaellusreittisuunnitelmia on tässä vaiheessa vielä mahdoton tehdä sillä karttojen saatavuus on haaste. Boliviassa on tiedettävästi myös alueita, joista ei ole lainkaan karttoja saatavilla, koska hallitus haluaa pitää kyseisillä alueilla runsaan kaivostoiminnan tarkan sijainnin salassa. Kansallispuistoissa ei käsittääkseni kaivostella eli kartat on mahdollista saada.
Majoite
Majoitekysymys on yhä avoinna Torotoron ja Amboron kansallispuistojen osalta, lähinnä onko riippumajoite vai teltta parempi vaihtoehto. Ympäröivä puusto tai sen puute saattaa olla lievä pakote majoitteen valinnassa. Riippumajoitteen (riippumatto katoksella ja hyttyssuojalla) voi ripustaa sankkaankin kaseikkoon, kunhan ympäröivät puut kantavat nukkujia, mutta ilman puita se on hyödytön kuin pohjaton kenkä. Viidakossa riippumajoitteen etu on, ettei se koske maahan eikä aluskasvillisuutta tarvitse raivata niin paljon kuin telttaa varten. Teltta tarjoaa telttailualueella enemmän yksityisyyttä ja sen voi pystyttää ilman ympäröiviä puita, mutta tiheään viidakkoon voi olla haasteellista teltoittaa koko retkikuntaa. Telttaan ja sen alle pääsee myös ryömimään kaikkea, mitä viidakoissa ryömiikään uupuneista vaeltajista ranteenpaksuisiin lieroihin ja kuusi- tai kahdeksanjalkaisiin kavereihin.
Viidakkoon kätevin makuupussi on keinokuituinen eikä liian lämpöinen (comfort noin +10 astetta). Vierailemme myös talvisella aavikolla ja ylängöllä, jossa yöpakkaset ovat enemmän sääntö kuin poikkeus eivätkä läheskään kaikki majoituspaikat ole lämmitettyjä. Hyvät matkanjärjestäjät vuokraavat lämpimiä pusseja suola-aavikolle, mutta omaa pussia ei mikään voita.
Opas
Paikallinen opas on aina viisasta ottaa mukaan kansallispuistoon. Paikalliset suhtautuvat näin suopeammin turisteihin, jotka tukevat heidän maataan maksamalla oppaalle. Huolella valittu un guía confiable pitää huolta vaeltajistaan, auttaa ongelmakohdan tullen ja neuvottelee tarvittaessa paikallisten kanssa. Oppaan palveluihin voi sisällyttää kyydityksiä, muonituksia, majoituksia ja kantajia(!). Myös kansallispuitojen pääsymaksut on helpointa hoitaa opaspalvelun kautta. Torotoron kansallispuistossa liikkuminen samannimisen kylän ulkopuolella on sallittua vain oppaan kanssa.
Vakuutus
Tutkittuani oman matkustajavakuutukseni ehtoja, sain selville, ettei se korvaa sairautta, vammaa tai kuolemantapausta ulkomailla vuoristoon, viidakkoon, aavikolle, erämaahan tai muille asumattomille seuduille tehtävillä vaelluksilla tai tutkimusretkillä. Sama tilanne voi olla kaikilla yleisimmillä matkustajavakuutuksen tarjoajilla. Koko ryhmälle voisi ottaa vakuutuksen kerralla niin, että vahingon sattuessa ehdot olisivat kaikilla samat. Esimerkiksi se hollantilaisen juustonmerkkinen vakuutusyhtiö tarjoaa ryhmillekin näppäriä matkavakuutuksia erikoisiin kohteisiin ;)
Etukäteen hoidetaan siis vakuutus- ja varusteasiat kuntoon sekä lisäksi voisimme etsiä luotettavaa opaspalveluntarjoajaa (saattaa vaikuttaa kasvattavasti sujuvuuteen ja hintaan) internetistä. Bolivian huomisesta huolta kantamattoman -mentaliteetin vuoksi varausten tekeminen on syytä jättää kesälle, ettei liian paljon vettä ehdi virrata ja sovitut asiat unohtua. Vaellussunnitelmat, lopulliset vaelluskamppeet ja -ruoat lienee viisainta lyödä lukkoon paikan päällä oppaiden kanssa.
Selvitteli: Viivi
Lähteinä koko tekstille on käytetty mm. Lonely Planet, Bolivia, 2010 painosta ja Teron alustavaa varustelistausta.
Varusteet
Vaatetus | Kaikkien vaatteiden tulisi olla löysästi istuvat, kevyet ja nopeasti kuivuvat. Löysästi istuvat vaatteet on helpompi pukea päälle kosteina ja ne estävät tehokkaammin hyttysten pistoja. Kevyet ja nopeasti kuivuvasta materiaalista tehdyt vaatteet ovat kaikkein mukavimmat kosteassa ja kuumassa ilmassa, materiaalin tulisi kuitenkin olla sen verta tiheää että se suojaa hyttysiltä. Monikäyttöisyys ja kerrospukeutuminen ovat avainsanat, kun kohteina on sekä kaupunkeja, viidakkoa että suola-aavikkoa. |
pitkät housut | Mahdollisesti katkolahkeiset. Suojaavat hyttysiltä. |
pitkähihainen paita | Suojaa hyttysiltä. |
t-paitoja | Pitkähihaisen alle |
shortsit | Kivat kaupungissa |
alushousuja | Ohutta ja nopeasti kuivuvaa materiaalia! Puuvilla ei oikein toimi. |
sukat | Ohutta villaa tms. Ei paksuja synteettisiä tai puuvillaisia (eivät kuivu ikinä). Paljon sukkia mukaan. Villasukat aavikolle ja bussimatkoille. |
hattu | välttämätön, suojaa auringolta ja tuulelta |
sadevaatteet / sadeponcho | välttämättömät sademetsään |
tuulenpitävä takki | välttämätön aavikolle/ylängölle, kuoritakki toiminee myös sadetakkina |
putkikauluri | kevyt |
käsineet | suojaavat hyttysiltä ja kylmältä |
sandaalit tai kevyet tennarit | Välttämättömät jalkahuollon kannalta varsinkin, jos kävelee päivät varsikengissä. Vesistöjen ylityksiin sandaalit ovat vaelluskenkiä kätevämmät. Mukavammat myös kaupungissa ja matkustaessa. |
vaelluskengät / kumisaappaat / viidakkomaiharit/ (vaellussandaalit ) | Varrelliset vaelluskengät tai kumisaappaat ovat turvallinen valinta sademetsään, mutta niissä jalat hautovat. Maapohja saattaa olla todella kurainen ja märkä (varsinkin sadekaudella), jolloin vaelluskengät hörppäävät helposti vettä. Viidakkomaiharit ovat parempi valinta, niissä vesi pääsee pois erillisestä reiästä. Jokien ylityksiä ja jopa niissä etenemistä voi hyvinkin olla luvassa. (Vaellussandaalit ovat kevyet ja kivat, mutta pitää varoa tappavan myrkyllisiä käärmeitä. Sandaalien kanssa voi pitää vedenpitäviä sukkia mukavuuden lisäämiseksi.) |
hyttyshattu | välttämätön, malli “mustikka-metsässä-mummon-kanssa” toiminee myös ihan kivasti |
aluskerrasto | Suola-aavikolla on kylmää öisin ja tropiikissakin vatsatauti voi hytisyttää. |
lämpöinen fleece tai vastaava | Suola-aavikolla on kylmää. |
uikkarit | suihkuyksityisyyttä ei kaikkialla luvata sekä pulahduspaikkoja saattaa osua vaelluksen varrelle |
Henkilökohtaiset varusteet | |
riippumajoite (jos ei telttaa) | Hyttysiltä ja sateelta suojattu. Joku eristävä kerros alle, esim. viltti tai makuualusta. |
makuualusta (jos teltta) | Ehkä myös riippumajoitteen kanssa. |
ohut makuupussi | Kevyt ja hyvin hengittävä, +10 C comfort. Ei untuvaa. |
kiikarit | Elukoiden bongailuun |
rinkka | Riittävän suuri |
Henkilökohtaiset pikkutavarat | |
vessapaperia | vesitiiviisti pakattu |
hammasharja, hammastahna | tahnaa ei välttämättä saa käyttää puistoissa/veden lähellä |
roskapusseja | mm. vessapaperille! |
kompassi | |
karttamuovi | |
puukko | ei ole sallittu kaikissa puistoissa |
otsalamppu | tarpeeksi paristoja/akkuja mukaan |
tulitikkuja | vesitiiviisti pakattu |
irtoremmejä | |
oma lääkitys | |
rakkolaastari | Rakot tulehtuvat lähes aina. |
särkylääke | |
kosteuspyyhkeitä / käsidesi | suositellaan |
hyttyskarkoite | 100% DEET, tai enemmän ;) |
kortisonivoidetta | |
tulehdusvoide ja haavataitoksia | esim. Betadine. Pienetkin naarmut tulehtuvat nopeasti. |
aurinkovoide | Vähintään SPF 20, mieluummin enemmän aavikolle. Huomaa, että haju voi houkuttaa epämiellyttäviä pörriäisiä viidakossa. |
huulirasva | |
aurinkolasit | |
ripulilääke | ettei vatsatauti hytisyttäisi niin pahasti |
pakkauspusseja | varusteiden kuivana pitämiseksi |
shamppoo, saippua | näitä ei käytetä vaelluksilla, ettei luontoon jää mitään ylimääräistä (ei edes biohajoavia pesuaineita) |
pyyhe | nopeasti kuivuva |
Ryhmäkohtaiset varusteet | |
Vedenpuhdistin | välttämätön(?) Katadyn tai MSR |
Bensa- vai sprii-keitin | kaasua ei saa, viinaa ja bensaa tod. Näk. löytyy |
Teltta (jos ei riippumajotteita) | vedenpitävä ja hyttyssuojattu |
Korjaustarvikkeet ja puhdistustarvikkeet | keitin, vedenpuhdistin, teltta, kengät jne.. |
Majoitusvalo | joku näppärä lamppu pimeässä puuhailuun |
GPS | yksi koko porukalle riittänee |
Ylellisyystavarat | |
Kamera, laturi | |
Ruokatavara | |
muovilautanen, muki, lusikka | |
juomapullo | vähintään 3 litraa yhteensä(?) |
ruoat | ostetaan paikan päältä |
pikkunaposteltavat | |
mausteita |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)