Viime hetken muistilista osa 1

Ovatko rokotukset, varusteet, vakuutukset, passi, rahat, lääkkeet, kengät ja ägälimägäli kaikki kunnossa?! Tässä mietittynä vihdoin mahdollisimman kattavaa listaa, mitä kaikkea pitää muistaa kun lähtee kuukaudeksi eteläiselle pallonpuoliskolle.

Osta, tarkista, pese, testaa, aja sisään, harjoituspakkaa ja punnitse tavarat.

Monet uudet vaatteet täytyy pestä ennen matkalle lähtöä. Kengät ajaa sisään, vanhat vaatteet tarkistaa ja uudet testata. Sitten kaikki pitää harjoituspakata kahdesti (toinen lentoa, toinen Boliviassa oloa varten) ja punnita (ruumaan max. 23 kg, käsimatkatavaraksi 8 kg ja kantoon vähemmän kuin kolmasosa omasta painosta). Yleisistä varustelistoista kannattaa muokata oma lista, josta voi yksiselitteisesti tarkistaa onko muistanut kaiken. Viivi onkin jo tehnyt esimerkillisen mallisuorituksen pakkaamisesta.

Yksi sääntö tavaroiden suhteen on, että mitään millä on suuri tunnearvo ei kannata ottaa mukaan, jos ei ole pakko. Ja harkita sellaisiakin pikkujuttuja, kuin muistikortin jättämistä pois kännykästä, jos siinä ei ole kuin musiikkia. Entä mitä jokaisen pitää ottaa mukaan, mitä voi ostaa perillä ollessa, mitä riittää kun on muutamalla ja mitkä ovat ryhmäkohtaisia varusteita? Näihin kysymyksiin etsitään vielä vastauksia, mutta keskustelu on matkan lähetessä vilkastunut. Ehkä täydellinen varustelista julkaistaan vielä joskus…

Passi

Tulee olla voimassa vielä puoli vuotta paluun jälkeen. Näiden pitäisi olla kaikilla kunnossa, passien tiedot kun piti ilmoittaa matkatoimistolle jo toista kuukautta etukäteen. Matkaa ajatellen passille on hyvä olla ehdottoman vedenpitävä säilytyspaikka, mieluiten kaulapussissa tai muuten turvassa näpistelijöiltä.

ESTA

Kun lennot kulkevat Yhdysvaltojen kautta, tarvitsee täyttää ESTA-lomake viimeistään 72 h ennen matkaa. Suurin piirtein siis ”En ole terroristi”. http://sayl.fi/esta-maahantulolomake/

Rokotteet ja lääkkeet

Rokotteista Boliviaan suositellaan ottamaan hepatiitti A + B, lavantauti, malaria ja keltakuume sekä varmistamaan perusrokotteet (MPR, kurkkumätä, jäykkäkouristus). Myös keltakuumetodistus tulee suojata hyvin kosteudelta. Malarianestolääkitys lähtee mukaan matkaan siinä missä särky- ja matkapahoinvointi-, ummetus- ja ripulilääkkeet ja mahdolliset henkilökohtaiset lääkitykset. EA-pakkaukseen meillä tulee vielä isompia haavanhoitovälineitä ja antibiootteja. Lisäksi on hyvä varautua mahatautiin esimerkiksi maitohappobakteereilla ja veteen lisättävillä suoloilla, sekä varata mukaan aurinkorasvaa (50), hyttyskarkotetta (DEET 50 %, jos vaan löytyy) ja tavalliset hygieniatuotteet. Aineiden tulee olla tarpeeksi tehokkaita ollakseen hyödyksi, mutta viidakossa haju voi houkuttaa hyönteisiä, eikä kaikkia aineita saa käyttää kansallispuistoissa. Pakkauksessa muistetaan vielä lentomääräykset. On muuten jännä, miten reseptilääkkeiden reseptejä suositellaan mukana pidettäviksi, vaikka ne usein saa vain suomeksi…

Terveys

Kun matkaan kuuluu maastossa liikkumista ja mahatauti voi koetella vastustuskykyä, on hyvä pitää huolta terveydestä. Valitettavasti useammallakin matkaanlähtijällä on nyt vikaa jaloissa, eikä kaikilla kunnonkohotuksen yrittäminen ole tuottanut tuloksia. Matkasuunnitelmia on jo sopeutettu. Nyt viimeisten viikkojen aikana on kuitenkin loppuspurtin aika! Tarpeeksi vaatetta päälle ettei vilustu, Qstockin rakentamisessa ottaa homman kuntoharjoittelun kannalta (mutta varoo rikkomasta itseään) ja vaikka kävelee kenkiä sisään kauppamatkalla. Eikä polteta ihoa, nyt kun aurinkokin alkoi paistaa (jos Qstockin rakentaminen olisi aloitettu jo kesäkuussa, oltaisiin saatu lämmin kesä - rakentelutalkoissa kun on aina aurinko paistanut ja hellettä riittänyt) Tai jos on jo rikkonut tai vilustunut, niin parantelee huolella. Myös syömiseen on hyvä kiinnittää huomiota ja hammastarkastus tehdä ennen matkaa.

Toki viimeistään hammastarkastuksen suosittelusta voi päätellä, että tästä listasta ei enää viime hetkellä hirveästi apua ole...

Mari kuittaa (ensimmäisen osan)

26.8.2015 Korjattu esteettisyys- ja kirjoitusvirheitä.

Varustautujan koepakkailut

Noin kolme viikkoa lähtöön, joista yksi kuluu Qstockin rakentelutempauksessa ja omalla kohdalla vielä pari viikkoa kesäreissussa. Eli juuri nyt oli täydellinen hetki tehdä koepakkaus. Tartutin itseeni sopivasti juuri lavantaudin, että heikennetyt bakteerit herättäisivät puolustusjärjestelmän Bolivian mahdollisen tositilanteen varalle (otin "rokotussarjan" ensimmäisen kapselin). Mahan möyrähdellessä hiljakseen pistinkin tuulemaan ja kasailin reissukamoja sekä kartoitin pieniä puutteita.

Padam! Näinkö kamala kasa pitäisi ahtaa mukaan? Mitähän tämä kaikki mahtaa painaa? AAA-PU-VA!!!

No niin, no niin, onneksi tulen vähällä toimeen ja osaan myös karsia kamat minimiin ja onhan tässä mulla ryhmäkamojakin tuo GPS, sen akut ja miniläppäri ja vähän ylimäärin ensiapukamaa...  Onneksi tässä on mukana myös matkan aikana päälle laitettavat vaatteet eli kaikki tämä ei oikeasti ole kerralla pakattuna tämän jälkeen, Koetetaanpa sulloa kaikki rinkkaan ja jätänpä vielä nämä hyödyttömimmät lämmikkeet ja liian isot suihkuläpsyt ihan päälle, että ne voi tarvittaessa jättää pakkaamatta.

Pari parikytlitrasta kuivapussia, itse ommeltuja pakkauspusseja, kaksi pienempää pakkauspussia, 60-litrainen vanha rinkka ja 9-litrainen (!) pikkureppu. Näihinkö pitäisi pakata kaikki edellisen kuvan kama?

Hyörinää, pyörinää... (Oonko mä oikeesti mahahermostunut tästä vai ei kai nää lavantautibakut pyri suoraan mun läpi?!)

Ja TSUP! Ohhoh, no kamathan mahtu aika kivuttomasti vielä. Pakko olla ylipainoa lentokoneen sallittuun 20 kiloon.

Ankaran punnitussession jälkeen sain tulokset: rinkkapakkauspusseineen päivineen 14,8 kg ja käsimatkatavarareppu 3,8 kg. Rajathan ovat 20 kg ja 8 kg + ulottuvuusrajat.

Hehei! Tännehän mahtuu vielä evästä ja ehkä kirjakin luettavaksi! Mut onhan toi pieni reppu oikeesti tosi pieni. Tällaiseen reissuun voisi isompikin pikkureppu toimia, sais vaikka ruokaostokset samaan tai menis edes käsimatkatavarat sinne helpolla. Mut mitäs se onkaan syöny?

Pienet välttämättömyydet, lääkkeet ja hygieniatarvikkeet, hyödyllisimmän elektroniikan, lompakon, passin, aurinkolasit, -hatun ja -rasvan, käsidesin ja kompressiosukat matkustamiseen. Pitänee täydentää vielä vessapaperilla, ei niistä lentokentistä ikinä tiedä ja mahaakin kuplottaa taas.

Elektroniikoista kaiken kaikkiaan mukana siis GPS ja tietokonepiuha, ladattavia paristoja + laturi, otsalamppu, majoituslamppu, kamera + laturi, palikkapuhelin + laturi, miniläppäri + laturi ja älypuhelimen laturi. Älypuhelin siis kamerana kuvanotto hetkellä. Ää-äh, kun tulee välillä niin epätarkkoja kuvia. Ja ihme piuhahelvetti! Näillekin joku järkevä pakkauspussi, kiitos!

Nukkuakin täytyy, joten mukaan lähtee makuupussi, ilmatäytteinen makuualusta, hyttysverkko (tänne alle voin ottaa kaverinkin, toi on tuplalevee), makuupussilakana ja puhallettava tyyny(?). Onkohan toi tyyny jo vähän liikaa?

Mietitäänpäs sitten yleisesti hygienia puolta. Tähän kohtaan tuumaustauko toiletin puolella ja muistetaan se hygienia erityisesti asioinnin jälkeen. Pyyhe, aurinkorasva, hyttysmyrkky, kosteusvoide, shampoo ja saippua lienevät kaikkien varusteita. EA-pussin sisällöksi voisi harkita perushaavanhoitotarvikkeita ja ehkäpä ideaalisidettä. Mika tietänee ja panostanee tähän puoleen enemmän. B:llä alkava rasvainen voide estää hiertymiä ja auttaa ihovaurioiden paranemisessa, ihan ykkönen. Jätä ainakin vasemman laidan kamoja pakkaamatta, jos et välitä ylellisyyksistä (alalaita) ja jos olet mies (et tarvii ylälaidan kamoja, koska letku löytyy omasta takaa eikä öljynvaihtohuoltoakaan tarvita). KKK-pakkauksesta (KantapääKivun Korjaus) ja jalkahuoltokamoista enemmän tuonnempana.

Vanhoja jalkojen rasitusvammoja parantelevana minun on kiinnitettävä erityistä huomiota jalkojeni hyvinvointiin. Mutta että noin paljon jalkakamaa?!

Onhan siinä kaikkien tarvitsemia sukkia (tropiikkisukat, parit alussukat ja vaellussukat, kompressiosukat, lyhytvartiset sukat ja älä vaan kysy miksi varvassukat), sandaalit (voi olla siis jotkut muut kevyet hengailukengät) ja kynsileikkuri (kynnet yleensä kasvaa neljässä viikossa). Kipugeeli, kylmägeeli, kolmen sortin särkylääkkeet, talkki, rakkojen estäjänäkin tunnettu jalkaliukkaripuikko, rakkolaastarit, kinesioteippi, urheiluteippi ja kävelysauvat taa'annevat jaloilleni parhaan mahdollisen huollon. Silti minun on huolehdittava riittävistä tauoista ja oltava ylirasittamatta jalkojani. Ei sitten napista siellä, jos meikä heittää kesken retken perseelleen ja juuttuu siihen toviksi, ettei jalat väsy!!

1)                                     2)                               3)

Tropiikkivaatetuksesta mukaan otan
1) itikankarkoitusvermeet, jotka on todettu varsin hyviksi ainakin kierojen savolaisten ranta-, metsä- ja rantametsäitikoiden puremia vastaan. Pohjalaisten itikoiden puremiin nämä vaatteet tuskin vaikuttavat (ymmärtääkseni itikat ovat lehmiä sielläpäin!). Housuissa on siis hyttyskarkotekäsittely ja paidassa ei. Väljä istuvuus ja tiheään kudottu kangas lienevät paidan toimivuuden taustalla. Molemmat suojaavat tehokkaasti myös auringolta.
2) vaihtovaatteet eli toiset pöksyt ja t-paita. Noiden pöksyjen tilalle odottelen vielä Vaeltajankaupasta Helikon Tex Urban Tactical -housuja 8) Oli koitettava silti pakata jotain tälläkin kohdalla ihan vain malliksi tilaa viemään ja painoksi.
3) hellevaatteet kaupunkioloihin siis toppi ja shortsit. Onkohan mun t-paidat ja topit liian "huomiota herättäviä" ts. liian kireitä matkailijalle? Ei kai sentään, naamakin on niin valkonen, että varmasti bongaavat pohjoisen turistin. Jos ei muuten, niin sit viimeistään mun mahtavan hellehatun alta!

Ja sit siirrytäänkin helteestä pakkasen puolelle. Lämmikkeinä ja sadetta vastaan sadeponcho (puuttuu kuvasta), fleecekerrasto ja kevyt toppatakki ylängölle/vuoristoon, kuoritakki ja kevyet huonosti vettäpitävät sadehousut (ovatko nämä edes tarpeellisia?), pipo, puffi ja hanskat sekä lyhyt että pitkähihainen merinovillakerrasto. Näistä ainakin merinot ovat monikäyttöisiä ja vähintään (ehkä myös aika tarkalleen) yksi takki olisi käytännöllinen.

Pakkasin myös alusvaatteita, lunchboxin, kolme (?) erikokoista juomapulloa, istuinalustan, korjaussetin, tulitikkuja ja karttapussin, jotka näkyvät enemmän tai vähemmän ensimmäisen kuvan sekamelskassa. Ei niistä sen enempää! Täyden purkin aurinkorasvaa ja hyönteismyrkkyä voisi vielä hankkia, samoin haavapyyhkeitä. Olikohan ladattavia pattereitakaan tarpeeksi? Normiparistoja voi onneksi ostaa mistä vain. Oulussahan minuakin odottavat tuliterät Haix Black Eagle Adventure 30 Mid -kengät, joiden sisäänajoa odottelen jo innolla :DD Vähemmän innolla itseään odotuttaa kaksi seuraavaa annosta Salmonella typhi -bakteereja, Nähtäväksi jäävät mökkiviikonlopun ja bakujen yhteisvaikutukset suolistoon...

Kaikki siis pakattu. Järkevästi. Nyt uskallan taas nukkua yöni kunnolla sillä tiedän kaiken tarpeellisen mahtuvan mukaan. Jaksanpa vielä itse kantaakin koko roskan! JA minulla on kuvalliset pakkausohjeet omista tavaroistani :)



-Viivi

Kirjoittaja on keskimääräistä juhlavaeltajaa hieman vanhempi retkeilijä, joka seurusteli vuosia varustehifistelijän kanssa, eli sopiviakin (lue: kevyitä ja pieneen pakkautuvia) varusteita on ehtinyt kertymään ajan kanssa. Lisäksi pienikokoisuudesta on etua, kun pakattavat vaatteetkin ovat pienempiä. Kirjoitus on laadittu ohjeeksi ja vertailukohdaksi reissupakkailua varten ja ennen kaikkea huvin vuoksi.

H-hetki lähestyy ja mitä on tullut tehtyä

Minäpä päätin hakea työharjoitteluun Boliviaan, jotta olisin siellä jo valmiiksi, kun muut SOOPAn juhlavaeltajat saapuisivat maahan. Koska työharjoittelutuen saamiseksi harjoitteluajan on oltava vähintään kolme kuukautta, olen Boliviassa 131 päivää eli hieman reilut neljä kuukautta eli kolmasosan vuodesta… O.o Paikan saatuani alkoi perinpohjainen selvittely, että mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, kun reissu on niin kauas ja niin pitkä. Selvittelyurakka tietyllä tapaa myös vei myös ajatuksia pois itse reissusta, mikä kuulostaa vähän oudolta, mutta toimi, koska en hirveästi ole ehtinyt jännittää reissuun lähtöä kuin vasta hetken aikaa. Nyt jännittää.

Lentoliput piti hankkia heti kun tieto työharjoittelupaikasta selvisi, koska viisumihakemusta varten on liput oltava jo hankittuina. Sain onnekseni paikat samoilta paluulennoista kuin kanssavaeltajani. ESTAn matkustuslupa USA:han piti ostaa myös.

Kun matka suuntautuu keskelle käärmeiden ja malarian täyttämää pöpelikköä, on kattava matkavakuutus oltava voimassa. Piti hankkia vakuutusajan laajennusta kahdelle kuukaudelle sekä urheilulaajennus kattamaan riskialttiit urheiluharrastukset, kuten vaikka vaeltaminen viidakossa. Vakuutuksen saamiseksi piti myös laatia pelastautumissuunnitelma, mikä olikin hyvä juttu, koska toimintaa hätätilanteen sattuessa tuli mietittyä varmaan paremmin kuin ilman suunnitelman laatimista. Ja terveysselvityksessä vakuuttaa, etten ole sairas. Rahaa paloi ihan kivasti.

Toinen tärkeä juttu on rokotukset ja lääkkeet: Kansallisen rokotusohjelman vaatimat tehosterokotukset, lavantauti, keltakuume, hepatiitti A ja B ja malaria. Koska työharjoitteluni sisältää eläimien käsittelyä, piti listan jatkoksi laittaa rabiesrokotussarja. Malarialääkkeitä on useampaa erilaista, joista valitsin halvimmasta päästä olevan ja kerran viikossa nautittavan Lariamin, jonka sivuvaikutusten lista on pitkä kuin nälkävuosi. Yleisiä oireita ovat muun muassa uniongelmat ja painajaisunet, ja koska joillekin se voi aiheuttaa masennusta ja itsetuhoisia ajatuksia, piti lääke testata ennen matkalle lähtöä. Kaksi testiviikkoa takanapäin, enkä mielestäni nuku yhtään huonommin kuin ennenkään. Painajaisia ei ole näkynyt, joskin pari villiä seikkailu-unta ja yksi niin suurta onnea huokuva uni, etten ole onnellisempi unissa ikinä ollutkaan. Ja yllättävän hyvät fiilikset ovat olleet muutenkin. Ehkä lääke vaikuttaakin minuun nurinkurisesti, mutta en valita, elämä on ihanaa. Ja rahaa paloi.

Suomen kansalainen ei tarvitse viisumia Boliviaan alle 90 päivän matkalle, mutta koska lähdenkin vähän pidemmälle reissulle, piti tehdä viisumihakurumba. Ilman hikeä ja sydämentykytyksiä siitä en selvinnyt, ja tulin hyvin tutuksi Bolivian suurlähetystön virkailijan kanssa, koska soittelin sinne niin paljon. Monta asiaa piti tehdä ja laittaa hakemukseen, muun muassa postitse lähetetty kirje Boliviasta työpaikkani yhteyshenkilöltä (siinä kesti hieman…) ja sitten yllätysvaatimukset sen jälkeen kun luulin että hakemukseni on ok. Olin henkisesti varautunut, että pitää matkustaa lähimpään Bolivian suurlähetystöön eli tässä tapauksessa Ruotsiin leimaamaan passi, mutta riittikin että lähetän passin postitse ja maksan sen lähettämisen takaisinkin. Voi että jännitti saanko enää ikinä passiani takaisin vai jääkö se matkan varrelle. Passi matkasi kirjattuna kirjeenä viikon verran, kunnes pääsi lähetystöön perille. Viikko meni, että se tuli minulle takaisin. Viime viikolla. Lähtö on huomenna 28.4. (tai oikeastaan tänään, kello onkin jo niin paljon). Meni vähän tiukille, vaikka aloitin viisumirumban jo tammikuussa. Ja ylläri, rahaa paloi taas.

Sitten luottokortin hankkiminen, kopiot kaikista tärkeistä dokumenteista tutuille ja omaan sähköpostiin ja mukaan reissuun, rinkan pakkaamista (20 kg painorajoituksella saa vähän jo käyttää luovuutta) ja osoitteiden keräämistä postikortteja varten, hammastarkastus, postin uudelleenohjaus, Itsensä psyykkaaminen niin ettei pitkä ero rakkaista ihmisistä tuntuisi niin tyhmältä. Tuliaisiksi työpaikalle Pantteri-salmiakkia ja ruissipsejä.

Reissuvalmistelut ovat opettaneet muun muassa sen, että vie paljon aikaa saada kasaan tarvittavat dokumentit ja hoitaa tarpeelliset asiat. Rahaa myös kuluu todella paljon, jos lähtee kauas ja pitkäksi aikaa harrastamaan riskialtista urheilua ja hankkii suojakseen rokotteita ja lääkkeitä.

Sukulaiset kävivät vierailulla tänään ja vuoroin sanoivat näkemiin joko varoittelemalla Boliviassa olevista huumejengeistä ja siellä tapahtuneista tapoista, muistuttamalla minua siitä että olen pieni, bolivialaisen mittapuun mukaan blondi ja yksin matkustava nainen tai hokemalla kurtistettujen kulmien alta että et sitten hanki mitään paikallista Fernandoa mieheksesi ja jää sinne, muistakin että sulla on täällä oma kulta odottamassa. Voin siis mieli keveänä ja odotukset positiivisena lähteä huomen aamulla kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää ja sieltä kohti Boliviaa.





Terveisin,
Ameli

Varautumista viruksiin ja ikäviin otuksiin

Noniin. Se ois vapun jälkeen sitte toimintasuunnitelmassa keltakuumeviruksen piikittämistä verenkiertoon (eli rokotuksen ottaminen). Lisäksi ajattelin testata malarialääkkeen mahdollisia mutta epätodennäköisiä sivuvaikutuksia etukäteen antamalla atovakonin ja proguaniilihydrokloridin muhia mahassani yhden tabletin voimin. Kolmantena troppina on lavantautipillerit, jotka popsin hyvissä ajoin ennen reissua. Pitää myös tuikauttaa yhdistelmärokotteen hepatiitti A ja B kolmas annos kun on kulunut 6kk eka annoksesta. Sitten olis biologinen suojautuminen ennen reissua kuosissa.

                                                                  Keltakuumehan se siellä.

Muu reissulle valmistautuminen on tähän asti ollut omalta osalta lähinnä kunnon ylläpitämistä ja kohottamista pyöräilyn ja salilla käymisen muodossa. Hyvä kunto nostaa sitten myös sitä hajottavien tilanteiden sietokykyä jos ja kun niitä tulee.

Lisäksi olen yrittänyt henkisesti varautua siihen, että sademetsässä pitää sitten tarkistaa aina kamat skorpionien, hämähäkkien ja muiden vastenmielisten mönkijoiden varalta. Niiden ohella myös hyttyset voisivat painua vaikka... no, helvettiin.

                                                En tykkää yhtään näistä kavereista. Onneksi on karkoitetta.

No tietysti sääskiä vastaan on olemassa hyttyshatun lisäksi pitkävartiset paidat ja housut sekä dietyylitoluamidi (DEET). Se on käytetyin hyönteiskarkoitteen vaikuttava aine maailmassa. Ei muuta kuin OFFia iholle.

Elokuuta ja sääskiä odotellessa,

-Tapio

                                                     Kirjoittajan nohevaa varusteposeeraamista.

Terveys, vaarat ja terve järki

Terveys

Matkailijan terveyden lähtökohtana ovat tietysti asianmukaiset rokotukset. No mitäs sitten jos rokotukset yksistään eivät riitäkään, haaveri sattuu tai yllättävän kova vatsapöpö jyllää? Tarvitaan sairaalahoitoa kun omat keinot ovat loppu? Entäs mahdollinen ambulanssikyyti tai jopa helikopterievakuointi?

No come on! Vakuutukset kuntoon! Kattava matkavakuutus on yksi travellerin huomionarvoisimpia asioita jo ennen matkaa. Bolivian projektiporukalla olisikin syytä harkita ryhmävakuutusta, joka tulee todennäköisesti halvemmaksi ja on myös samalla erittäin kattava.

No, rokotukset, vakuutukset sekä malarian estolääkitys siis on kunnossa. Laskeutukaamme Bolivian tasavallan maaperälle ja syventykäämme suojaukseen itse kohteessa: 

Liene itsestään selvää, että käsihygienia on kaiken keskipisteessä. Käsien pesu on sinun suorittaman saippualla ja desinfiointiainetta lotrattavan aina ennen ruokailua ja ruokailun jälkeen sekä hitusen joka välissä - nokan kaivua ennen ja berberin raapimisen jälkeen. Muistakaa kädet! Kädet joiden välityksellä kuskaatte bakteereita suuhunne, silmiinne sekä nokkaanne. Tai sitten ette kuskaa. It’s up your’s sanoi Nykäsen Matti.

No seuraavaksi, itse ruokailu sekä juoman siemailu. Kolmen KOON sääntö, eli käristä, keitä, kuori. Bolivian hygieniataso ruoanlaitossa on ihan omaa luokkaansa verrattuna meidän yleiseurooppalaiseen (liioitellunkin kliiniseen) hygienialeveliin. Se on siis ihan syvältä. A-hepatiitti leviää saastuneen juomaveden ja huonon elintarvikehygienian välityksellä. No sitä vastaanhan suojaudutaan rokotteella, mutta siitä huolimatta on suositeltavaa juoda vain ja ainoastaan pullovettä. Paikalliset oluet toimivat myös erinomaisesti nesteytykseen. Ruoan suhteen kypsentämättömät kasvikset ovat matkailijan kirous, vältä niitä siis, ellet pääse niitä itse pesemään huolellisesti juoksevalla vedellä. Paikalliset kokit eivät niitä todennäköisesti välitä veden alla juuri huljutella.

No jos sinne sairaalaan joutuu niin, mikäli mahdollista, pyri vaikuttamaan hoitopaikkaasi mahdollisimman paljon. Bolivian sairaanhoidon taso vaihtelee rajusti: suurissa kaupungeissa on tarjolla tasokkaitakin yksityisiä klinikoita, mutta maaseudulla kylätohtorit hoitaa homman. Tärkeintä olisi löytää yhteinen kieli hoitavan lääkärin kanssa. Pyri myös pitämään saattaja aina mukana tukena ja turvana – katsomassa vähintään vierestä, että neulat ovat varmasti steriilejä.

Vaarat

Bolivia, tuo huumekaupan ja rikollisuuden luvattu maa, yksi maailman korruptoituneimmista valtioista. No mitäs siltä voit odottaa? Taskuvarkaita, muiluttajia, huijareita, huumeita, viinaa, huoria. Osa vaarallisia, osa ei. Suurin osa vaarallisia. Enemmän tai vähemmän. 

Taskuvarakita varten kikka on helppo: kaksi rahamassia, toinen taskuun, toinen kehoa vasten esimerkiksi kaulapussiin paidan alle tms. Taskulompakkoon laitetaan muutama dollari rahaa (Boliviano), joka sitten ystävällisesti ojennetaan sitä vaativalle. Sinne voi myös laittaa joitakin suomalaisia joutavia kortteja ikään kuin luomaan vaikutelmaa aidosta lompakosta. 

Hotelleihin, hostelleihin yms. ei pidä jättää mitään arvokasta. Ei edes turvasäilöön, sillä henkilökunnalla on niihin avaimet, ja kukas muukaan niitä käy tsekkailemassa. Jos ei henkilökunta itse niin heidän vähäosaisemmat ystävät, tietenkin provisiota vastaan. Passista napataan kopiot sekä itselle paperiversiona, että esimerkiksi sähköpostiin, sieltä ne löytyvät olitpa melkein missä tahansa. 

No mitäs siellä viidakossa sitten on syytä painaa mieleensä? Amazonin sademetsän myrkyllisiä tai muuten vaarallisia eläimiä ja kasveja en ala luettelemaan, mutta niitä riittää, uskokaa suosiolla. Perus sääntönä: mitä et tunnista, älä siihen kajoakaan. Jos siellä liikuskellessa jossakin hamppuviljelmän näköinen tulee vastaan, kannattaa poistua vähin äänin takavasemmalle. Huumekeisarit ovat tarkkoja tavarastaan.

Ihmiset, käyttäkää järkeänne. Boliviassa kaikki toimii voiteluperiaatteella, jos paikallinen poliisi väittää sinun rikkoneen lakia ja esittää vaatimuksia, maksa. Lado kouraan tuppo seteleitä, se on heille ikään kuin tippiä. Pieni palkka ei muuten elämiseen riitä.

No kaiken kaikkiaan, hirvittävän monihan meistä tulee kuolemaan kotonaan. Vieläpä omassa sängyssään. Todennäköisyys kuolla, loukkaantua tai sairastua vakavasti Bolivian reissulla on minimaalisen pieni, joten reissuun kannattaa ehdottomasti lähteä! Tärkeintä on ottaa mukaan aimo annos tervettä järkeä, jotta syytä huoleen ei ole.

Mika

Lähteitä:

- Rough guide to Bolivia

- Lonely Planet – Bolivia

- Madventures – Kansainvälisen seikkailijan opas

TAUDIT JA ROKOTTEET ... ja pelottelu

KELTAKUUME

Taudin kuvaus:

Virussairaus joka leviää päiväsaikaan pistävien hyttysten kautta trooppisilla alueilla. Aiheuttaa korkeaa kuumetta, verenvuotoa ja lopulta maksan sekä munuaisten toiminnan heikkenemisen kautta kuoleman.

Suojautuminen:

Rokote antaa suojan tautia vastaan 10 vuodeksi. Otettava vähintään 10 vuorokautta ennen alueelle saapumista suojan varmistamiseksi. Rokotuksesta saa keltaisen WHO:n kortin, jota ilman et pääse maahan tai jos pääsetkin, joudut Suomeen palatessa karanteeniin.

Hinta ja ottaminen:

Rokotteen hinta on apteekissa n. 40€  Se on otettava terveyskeskuksessa, jotta saa todistuksen (josta joutuu yleensä maksamaan extraa).

Tuumintaa:

Etelä-Amerikan kaupungeissa ei esiinny keltakuumetta, mutta koska menemme viidakkoon, jossa hyttyset kierrättävät tautia apinoissa, on se varsin painava syy ottaa rokote. Plus emme pääsisi tullista läpi ilman todistusta. Eikä tee mieli edes yrittää. Passin väliin kortti vaan ja menoksi!

LAVANTAUTI

Taudin kuvaus:

Bakteerin aiheuttama suolistoinfektio, syynä huono käsi-, juomavesi- tai elintarvikehygienia. Taudin oireita ovat korkea, pitkään jatkuva kuume sekä ripuli tai ummetus.

Suojautuminen:

Pääasiallinen keino on huolehtia tarkasti hygieniasta, jolloin rokotetta ei tarvita. Oleillessa kaupunkialueiden ulkopuolella, on sairastumisriski moninkertainen ja rokotteen antama suoja suositeltava. Rokote on uusittava 3 vuoden välein.

Hinta ja ottaminen:

Apteekista ostettuna rokotteelle tulee hintaa n. 40€ - pistämisen voi hoitaa kuka tahansa asianosaava henkilö.

Suojan saa myös kolmella, joka toinen päivä nieltävällä kapselilla. Kapselien  teho on kuitenkin 40-70% rokotteen tehosta. Hinta on suunnilleen sama.

Tuumintaa:

Minä en halua riskeerata vähäisiä hengenvetojani. Neljäkymppiä on pieni hinta mielenrauhalle.

KURKKUMÄTÄ JA JÄYKKÄKOURISTUS

Taudin kuvaus:

Kurkkumätä on bakteerin aiheuttama nenänielun tulehdus. Kurkkumätäbakteeri erittää voimakasta myrkkyä, joka voi vaurioittaa hermoja ja sydänlihasta. Bakteeri leviää pisaratartuntana.

Jäykkäkouristus on  bakteerin aiheuttama tauti, jonka yleisimpiä oireita ovat päänsärky, lihasten jäykkyys ja rajut lihaskouristukset. Bakteeri leviää ihohaavojen kautta ja sitä esiintyy kaikkialla maaperässä.

Suojautuminen:

Jäykkäkouristus-kurkkumätä-rokotus saadaan 14—15 vuotiaana, mutta ennen vuotta 1997 syntyneet saavat rokotteen jo 11—13 vuotiaana kouluterveydenhuollossa. Rokote on voimassa 10 vuotta.

Hinta ja ottaminen:

Uusintarokotteen saa ilmaiseksi kymmenen vuoden välein. Apteekista noudettavissa.

Tuumintaa:

Tarkista rokotekortistasi tai apteekista, onko rokotteesi yhä voimassa ja uusi, jos se on näillä näppäimillä vanhenemassa...kuten allekirjoittaneella.

TUHKAROKKO JA SIKOTAUTI JA HINKUYSKÄ JA VIHURIROKKO

Kunhan pelottelen! Nämä on meille piikitetty 6-vuotiaina (kiitos kansanterveyslaitoksen) ja niiden suoja on elinikäinen. Jos vanhempasi ovat kuitenkin olleet hippejä, suosittelen lämpimästi korjaamaan heidän älyvapaan virheensä. Vaikka mikä minä olen teitä komentelemaan, aikuiset ihmiset...

A HEPATIITTI - KELTATAUTI

Taudin kuvaus:

Hepatiitti A eli keltatauti on viruksen aiheuttama tarttuva maksatulehdus, jonka voi saada huonon ruoka-, juomavesi- tai käsihygienian kautta. Oireisiin kuuluu silmien ja ihon keltaisuuden lisäksi väsymystä, kuumetta, pahoinvointia, ripulia ja virtsan tummuminen.

Suojautuminen:

Tartuntaa voi ehkäistä välttämällä tiettyjä ruoka-aineita ja huolehtimalla hygieniasta.

Seuraavia tulisi välttää:

  Kylmät leikkeleet ja majoneesipohjaiset salaatit

  Hedelmät ja vihannekset, joita ei voi itse pestä tai kuoria, marjat

  Kylminä tai haaleina tarjotut raa'at tai riittämättömästi kypsennetyt lihaa, kalaa tai kananmunaa sisältävät ruoat

  Kylminä tarjotut osterit, simpukat, ravut, ym. mereneläimet

  Kylmät jälkiruoat

  Pakkaamaton maito, kerma, jäätelö, voi ja tuorejuustot

  Mehut ja juomat, myös alkoholipitoiset, joihin on lisätty jääkuutioita

Tautia vastaan on myös mahdollista rokottautua. Sarjaan kuuluu kaksi rokotusta, joista toinen pistetään 6 - 12 kuukauden kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Ensimmäinen rokote on siis otettava jo vuosi ennen matkaa. Nykytiedon mukaan rokotteen suoja on elinikäinen.

Hinta ja ottaminen:

Perus- ja tehosterokotteen yhteishinta on n. 50€  Rokotteet voi noutaa apteekista ja piikittää itse.

Tuumintaa:

A Hepatiitti rokote on erittäin lämpimästi suositeltava kaikkien ottaa Bolivialaisen ruoan ja veden perustavanlaatuisten hygieniaongelmien vuoksi.

B HEPATIITTI

Taudinkuvaus:

Hepatiitti B on viruksen aiheuttama vakava, pitkäkestoinen maksatulehdus, jonka ensioireisiin

kuuluu pahoinvointia, väsymystä ja ihon keltaisuutta. Osalle kantajista kehittyy myöhemmin krooninen hepatiitti, joka on riski maksakirroosin tai maksasyövän kehittymiselle. Tauti leviää veriteitse sekä sukupuoliyhteydessä.

Suojautuminen:

Riskikäyttäytymisen eli suojaamattoman yhdynnän, likaisten huumeruiskujen, sterilisoimattomien tatuointi tai lävistysvälineiden sekä verien sekoittumisen välttämisellä, ei tauti pääse tarttumaan.

B Hepatiittia vastaan on myös rokote, jota Maailmanterveysjärjestö WHO ajaa parhaillaan lisättäväksi kansainväliseen rokotusohjelmaan. Sen antama suoja on elinikäinen.

Sarjaan kuuluu kolme rokotusta, joista toinen pistetään 1 kuukauden ja kolmas 6 kuukauden kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Kolmannella rokotuksella saadaan varmistettua pitkäaikainen suoja.

Hinta ja ottaminen:

Perus- ja kahden tehosterokotteen yhteishinta on n. 50€  Rokotteet voi noutaa apteekista ja piikittää itse.

HUOMAA että A ja B hepatiitti rokotteet voi ottaa yhdistelmärokotuksena, kolmen rokotuksen sarjana kuten edellä mainittiin. Tällöin hinta apteekista on n. 80€

Tuuminta:

B hepatiitti rokote on täysin vapaaehtoinen, ja sen tartuntariskiä on helppo pienentää. Mutta jos otat jo A hepatiitti rokotteen (mikä on Boliviaan lähtiessä valtavan hyvä idea) onko jo sama kestää yksi piikki enemmän ja saada samalla onnettomuuksien varalle kestävä suoja loppuiäksesi?

MALARIA

Taudin kuvaus:

Malaria on alkueläimen aiheuttama vakava kuumesairaus, jota kantaa yleisesti hyttyset. Yhdestä ainoasta pistosta voi seurata sairastumien, jonka oireina ovat kuumeilu, vapina, hikoilu sekä pahoinvointi. Aiheuttaa pahimmillaan kuoleman, ja laajan lääkeresistanssin takia vaikeaa hoitaa.

Suojautuminen:

Malarialta suojaudutaan estolääkityksen avulla. Lääkkeen voi noutaa reseptillä apteekista ja se tulee ottaa aina lääkärin ohjeiden mukaisesti.

Hinta ja ottaminen:

Malarian estolääkekuurin hinta on n. 40€. Lääkkeen saa lääkärin kirjoittamalla reseptillä ja sitä otetaan lääkärin ohjeen mukaan. Estolääkityksen ottaminen aloitetaan ennen matkaa, ja se jatkuu yleensä matkan aikana ja vielä sen jälkeenkin.

Tuuminta:

Malaria on yleinen sairaus Boliviassa, etenkin viidakossa, jossa hyttysiä esiintyy paljon. Meille Soopalaisille lääkitys on ehdottoman tärkeä, mikäli emme halua jatkaa reissuamme odottamattoman pitkäksi makaamalla paikallisessa sairaalassa useita viikkoja.