Karhukankaalla virkistäytymässä

Päärakennus ja pihapelailevia juhlavaeltajia

Ettei juhlavaellusprojekti olisi ihan pelkkää työntekoa ja puurtamista, 3.-4. toukokuuta pidettiin virkistäytymisviikonloppu Karhukankaan Koskelassa Haapavedellä. Opiskelijavapun jälkeen yhdellä jos toisella oli jotain, mistä virkistäytyä. Suurin osa viikonloppuun osallistuneista 12 projektityöskentelijästä osallistui myös aamupäivästä tienvarsien siivoukseen, joka osoittautui luulojamme hitaammaksi ja työvälineet kauniisti kuvailtuna vähän riittämättömiksi ja ei-niin-hyvin toimiviksi. Homma venyi siis pitkälle iltapäivään ja siivotut tienvarsikilometrit jäivät alakanttiin arvioidusta.



Mökille oli etukäteen ehtinyt jo ruokaryhmä, joka suoritti ostokset ja ruokasuunnittelun koko katraalle. Nälkäinen tienvarren puhdistuspartio pääsikin valmiiseen pöytään lihapullamuussin ääreen. Sauna oli myös ollut lämpimänä jo pidempään ja vähemmistönä sekä nopeammin aterioivina miehet valtasivat sen ensin. Lämpöisiä puusaunan löylyjä riitti kuitenkin kaikille kolmelle saunaerälle.

Saunan ja muiden rakennuksien eriparisuutta kummasteltiin, sillä siinä missä päärakennus oli ollut pystyssä ja saman suvun hallussa tiettävästi jo 400 vuotta, saunan puurakenteet tuoksuivat vielä tuoreelle puulle ja ledivalot kimmeltelivät katossa. Pihapiirissä oli myös vanhemman koulukunnan pari aittaa ja mylly, jotka oli haalittu paikalle ties mistä.

Lauantai-illan kohokohtana oli vuorossa grillailua. Kaikki olivat varanneet enemmän tai vähemmän grilliherkkuja mukaansa ja koko homma meinasikin mennä hyvän matkaa syömäöverien puolelle, olihan lounaasta jo muutama tunti aikaa. Ruokia tasailtiin vähemmän varustautuneiden ja isoruokaisten suuntaan ja jokainen sai tehtyä tilaa myös muurikkalätyille.

Eväät grillissä, nälkäisimmät paistomestareina. Taustalla uutukainen sauna.

Illan pimetessä pelailtiin lautapelejä, paranneltiin närästystä, koomailtiin maha pystyssä, leivottiin uunipellinkokoisia täytekakun kerroksia ja tutkittiin Bolivia-esitteitä, joita oli saatu suurlähetystöstä Tukholmasta. Valitettavasti suurlähetystön esitteistä ei ollut paljoakaan konkreettista apua. Lähinnä suuret ja kauniit kuvat houkuttelivat matkailijaa ympäri Bolivian nähtävyyksiä ja maisemakohteita. Lonely Planetin opaskirjanen sen sijaan kertoili yhtä sun toista yleisellä tasolla.

Yläkerran laitoja kohti madaltuvan katon alta löytyivät makuupaikat useimmille unisille, jokunen jäi alakertaankin ja Mika, Heini sekä Meemi-koira sulkeutuivat saunakammariin. Meemiä taisi harmittaa koira-allergiset ihmiset enemmän kuin allergisia koira ja surkeaa ulinaa olikin kuultavissa pitkin viikonloppua, kun ikävät ihmiset olivat sulkeutuneet sisätiloihin, jonne ei eläinkunnan edustajalla ollut asiaa.

Aamupalalle valuttiin pirteys-/heräämistottumis-/vanhuus-/tai ties missä -järjestyksessä. Aamupäivää kulutettiin lähes samoissa merkeissä kuin iltaa ennen pyörremyrskyn kaltaista ruoanlaitto- ja kakun täyttö- & koristeluhärdelliä, jonka aiheuttivat eräät nimeltä mainitsemattomat "eteläiset" bussiaikatauluineen. Kakku leivottiin projektin kaksivuotispäivän kunniaksi. Lopulta lounas ja kakku saatiin syötyä ja kiireiset ehtivät matkan päälle ajoissa. Allekirjoittanut voi vain arvailla loppusiivouksen sujuvuutta ja ylijääneen ruoan määrää lähdettyään kiirehtimään bussinsa perään.

Kakku valmistuu valvovan silmän alla.

Ja ne karhut. Niitä riitti. Tuvan seinällä roikkui karhun talja täytettyine päineen, oven vieressä sisäpuolella vahtia piti miehenmittainen puinen karhu ja pihapiirissä oli kolmen karhun piiri, unohtamatta kakkua väijyvää tuolikiikkujaa (kuvassa) ja sukuviirin karhua.

Kokemukset jäivät kovasti plussan puolelle ja ennen kaikkea tuntui hyvältä nähdä ihmisiä, joiden kanssa valmistautuu suureen koitokseen Juhlavaellukseen Boliviaan.

Voisin vielä loppuun yrittää kiteyttää, mitä tästä kaikesta opimme:

• Jos halutaan virkistäytyä projektista viikonlopun aikana, projektitöitä ei voi ympätä samalle viikonlopulle (ehkä max. pikku kokous, muttei tempaushommia!)
• Suurlähetystö voi olla hyvä tiedonlähde tai köyhä mainostaja (esitteitä varten jouduttiin lähettämään palautuskuori palautusmerkkeineen)
• Käyttämämme mökki soveltuu tarvittaessa jatkossakin samantyyppiseen toimintaan
• ÄLÄ SYÖ LIIKAA! Tulee vain ikävä olo.

Viivi

Budjetti 


Juhlavaelluksen ilmoittautumisaika loppui 2013 - 2014 vuodenvaihteeseen. Tähän asti on projektin suunnittelu ja toteutuminen ollut hieman hämärää, koska ei ole ollut yhtenäistä kuvaa, ketkä ovat loppujen lopuksi varmasti lähdössä mukaan ja millä asenteella. Nyt ilmoittautumisajan loputtua vaellus- ja projektiryhmän kooksi muodostui 17 soopalaista. Nyt on aika aloittaa projektin tarkempi suunnittelu.

Projektisuunnitelman ehkä tärkein osa on budjetti. Se määrittää rahallisen tavoitteen ja raamit tekemiselle. Tällainen projekti ja reissu ei ole ihan halpa juttu. Jo pelkästään projektiin ja tempausten järjestelyyn kuluu paljon rahaa. Tällaisia kustannuksia ovat mm. henkilöiden ja tavaroiden siirtely tempauspaikoille. Verrattuna yksinäiseen matkailijaan kustannuksia nostavat myös 17 hengen ryhmästä syntyvät logistiset haasteet. Esimerkiksi emme pysty valitsemaan lentoyhteyttä halvimman hinnan perusteella , sillä parasta olisi, jos pääsisimme kaikki 17 henkilöä siirtymään samalla lentokoneella.

Yksi Bolivian valinnan peruste oli se, että se on Etelä-Amerikan edullisin valtio kustannustasoltaan.
Tämä fakta hieman helpottaa kustannussuunnittelua. Liikenne, majoitus ja ruoka ovat edullisia. Toisaalta Bolivia on tuntematon matkailumaa sekä Suomessa että laajemminkin maailmassa. Vaikka jotain kustannuksia voi selvittää netin kautta, niin paljon epävarmuustekijöitä jää silti. Eksoottinen maa ja vaellus sademetsäalueella vaativat erilaista turvallisuustarkastelua kuin vuosittaiset vaelluksemme Suomen, Ruotsin ja Norjan alueilla. Tautiriskeihin varaudumme kattavilla rokotuksilla, sademetsän riskeihin varaudumme hyvillä varusteilla ja kulttuuririskeihin vertaisopintoryhmällä Bolivian kulttuurista.

Budjetin loppusumma on 37100€ eli n. 2200€ / henkilö. Tämä budjetti on alustava laskelma, joka tulee varmasti muuttumaan suuntaan tai toiseen ja tarkentuu projektin edetessä. Tämä kuitenkin vaikuttaa realistiselta kustannuksien suhteen. Tulojen suhteen tavoite on kunnianhimoinen. Mutta tähän mennessä tehtyjen seitsemän tempauksen perusteella meillä on hyvät mahdollisuudet päästä siihen – ja ylikin!

Tulot 
Talkoot ja tempaukset 10 000 €
Myynti (keksit, arvat) 3 600 €
Mainokset, Sponsorit 12 000 €
Avustukset ja apurahat 5 000 €
Omakustannus 6 500 €
Yhteensä: 37 100 €

Tulobudjetin laskennan lähtökohdat ovat faktat: lähtöön 16 kk, kustannusarvio n. 2000€/henkilö ja lähtijöiden määrä 17 henkilöä. Tähän mennessä tehtyjen tempausten perusteella tulo niistä on keskimäärin 600 euroa, joten n. 1kk tahdilla saadaan 10 000 euroa kerättyä. Olemme myyneet kakkutukun keksejä ja arpoja ja jatkamme sitä tavoitteena 3600 euroa. Suurimmat rahat tulevat yhteistyökumppaneiltamme mainoksien ja sponsoroinnin kautta. Kaiken tämän jälkeenkin meille jää vielä itsellekin maksettavaa omasta kukkarosta kohtalainen summa.

Kulut 
Tempauskulut 6 000  €
Lentoliput 13 600 €
Majoitus 2 400 €
Ruoka 2 200 €
Rokotukset 2 700  €
Vakuutus 300 €
Varusteet 6 000  €
Oppaat Boliviassa 400  €
Bussit ja taksit perillä 900 €
Bussit Suomessa 2 600 €
Yhteensä: 37 100 €

Kustannukset on laskettu 17 henkiselle ryhmälle. Lennot ovat Helsingistä, johon menemme Oulusta bussilla tai junalla. Bussi on siitä parempi, että se vie suoraan lentokentälle. Perillä suunnittelemme viettävämme pari viikkoa Santa Cruzissa ja tekevämme noin viikon mittaisen vaelluksen Noel Kempff Mercadon kansallispuistossa. Puistoon tarvitsee paikallisoppaan SERNAPilta. Vaellus sademetsässä vaatii tuhdit rokotukset ja hyvät varusteet.

Tässä on kuriositeettinä ja vertailun vuoksi vielä ensimmäinen luonnos budjetista vuosi sitten. Silloin arvioitiin lähtijöiden määräksi max 30 henkilöä ja kustannustasoksi arvattiin 3000 €/henkilö.

Juhlavaellus - Budjetti-luonnos
Ryhmään liittymismaksu: 50 €.
30 henk. = 1500 €. Lisäksi voidaan ottaa käyttöön omavastuuosuuden etukäteen maksaminen, esim. pieni erä puolivuosittain.

Kustannusarvio (luvut arvailuja): 

Menot:3000 €/henki, 30 henk. = 90 000 €
-Lennot 45 000 €
-opas 16,23 €/d => 1600€
-matkat 6000 €
-ruoat 6500 €
-hotelli 2100 €
-varusteet 3000 €
-vakuutukset 1000 €
-organisointi (tempausten järj.) 25 000 €
-koulutukset
+ tuntematon

Tulot:
-sponsorit/mainokset 2000 €
-lehtijuttujen myynti 500 €
-(alennukset 8000 €)
-ilm. maksut 1500 €
-oma raha 45 000 €
Tempaukset: 7500 €
- koulutusten pitäminen
- lastenleirit
- myyjäiset
- arvonta pystyyn
- osasto erämessuilla?

 Sonja ja Antti

Alustava varustelista vaellukselle Noel Kempff Mercado -kansallispuistoon

Varustelistan tekeminen näinkin vaatilla reissulle on pitkä prosessi. Varsinkin kun meillä kenelläkään ei ole kokemusta sademetsässä vaeltamisesta, opaskirjoja ei vielä ole ja Noel Kempff Mercado -kansallispuiston viralliset nettisivut ovat olleet alhaalla jo kuka tietää kuinka kauan. Ja kuten aina, internetin keskustelupalstat ovat täynnä toinen toistaan voimakkaampia mielipiteitä siitä mitä ilman et missään nimessä voi selvitä sademetsästä. Kokele vaikka, googlaa "rain forest pack list". Kaikkihan ne ovat hyviä ideoita, mutta kun itse en suunnitellut kantavani kolmia kenkiä ja sitten vielä kumisaappaita ihan vaan siltä varalta että sattuu olemaan märkää, niin joudun tekemään valintoja.

Joka tapauksessa päädymme kantamaan jotain turhaa ja ylimääräistä, mutta huolellisesti olosuhteisiin etukäteen tutustumalla, muita samanlaisissa olosuhteissa olleita haastattelemalla ja paikallisia matkanjärjestäjiä vaivaamalla saamme todennäköisesti mukaan kaikki oikeasti hengentärkeät tavarat. Tässä mitä olemme koostaneet varusteista pelkästään olosuhteisiin tutustumalla:

Noel Kempff Mercado -kansallispuistossa on kuiva kausi vaelluksemme aikaan. Kuivan kauden aikaan Patagoniasta puhaltavat etelätuulet (surazot) saattavat pudottaa ulkolämpötilan pahimmillaan lähelle 10 celsiusastetta. Eli siitä saamme kätevästi yöpymiskamoille lämpörajat, makuupussiksi haluamme siis sellaisen, jossa ns. comfort lämpötila on 10 celsiusastetta tai enemmän. Jos nukkuu riippumajoitteessa, niin näissä lämpötiloissa tarvitsee myös jonkinlaisen eristävän kerroksen riippumaton alle.

Sadetta saadaan vähemmän kuin sadekauden aikaan, mutta kyllä sitä vettä silti tulee varmasti riittävästi, joten täysi sadevarustus ja sateen pitävä hattu ovat varmasti kova juttu. Samoin majoitteen ja rinkan tulee olla oikeasti sateenpitäviä.

Boliviassa on malariaa ja Noel Kempff Mercado -kansallispuistosta löytyy varmasti malariaa levittäviä hyttysiä. Näin ollen kaikkien majoitteiden tulee olla hyttyssuojattu ja päällä olevien vaatteiden sellaisia, että hyttyset eivät pääse niiden läpi pistämään. Sademetsästä löytyy myös muita pistäviä otuksia, joten väljät, tiheästi kudotut ja koko kropan peittävä vaatekerta on otettava mukaan. Tiheästi kudotut puuvillaiset vaatteet lienevät varmin vaihtoehto. Ohuet ja synteettiset urheiluvaatteet eivät varmastikkaan riitä pitämään hyttysiä loitolla.

Alta löytyy siis varustelistamme ensimmäinen alustava versio ja hieman perusteluita ja tarkennuksia. Varustelista on rakennettu odotettavissa olevien olosuhteiden perusteella eikä sen koostamiseen ole pyydetty apua miltään asiantuntijalta tai konsultoitu mitään opusta. Varustelistaa päivitetään tiedon lisääntyessä ja päivityksistä kirjoittelemme sitten tänne blogiin.

-Tero Mononen

Vaatetus	Kaikkien vaatteiden tulisi olla löysästi istuvat, kevyet ja nopeasti kuivuvat. Löysästi istuvat vaatteet on helpompi pukea päälle kosteina ja  ne estävät tehokkaammin hyttysten pistoja. Kevyet ja nopeasti kuivuvasta materiaalista tehdyt vaatteet ovat kaikkein mukavimmat kosteassa ja kuumassa ilmassa, materiaalin tulisi kuitenkin olla sen verta tiheää että se suojaa hyttysiltä.
pitkät housut	mahdollisesti katkolahkeiset. Suojaa hyttysiltä.
pitkähihainen paita	Suojaa hyttysiltä.
t-paitoja	Pitkähihaisen alle.
shortsit	uimiseen ja kävelemiseen soveltuvat
alushousuja	ohutta ja nopeasti kuivuvaa materiaalia!
sukat	Ohutta villaa tms. Ei paksuja synteettisiä tai puuvillaisia (eivät kuivu ikinä). Paljon sukkia mukaan.
hattu	välttämätön, vedenpitävä, suojaa auringolta
sadevaatteet / sadeponcho	välttämättömät sademetsään
putkikauluri	kevyt
käsineet	suojaa hyttysiltä.
sandaalit tai kevyet tennarit	välttämätön jalkahuollon kannalta. Varsinkin jos kävelee päivät varsikengissä. Mukavemmat myös kaupungissa ja matkustaessa.
vaelluskengät / vaellussandaalit / kumisaappaaat / viidakkomaiharit	Varrelliset vaelluskengät tai kumisaappaat ovat turvallinen valinta sademetsään, mutta niissä jalat hautovat. Maapohja saattaa olla todella kurainen ja märkä (varsinkin sadekaudella), jolloin vaelluskengät hörppäävät helposti vettä. Viidakkomaiharit ovat parempi valinta, niissä vesi pääsee pois erillisestä reiästä. Vaellussandaalit ovat kevyet ja kivat, mutta pitää varoa tappavan myrkyllisiä käärmeitä. Sandaalien kanssa voi pitää vedenpitäviä sukkia mukavuuden lisäämiseksi.
Hyttyshattu	välttämätön
Henkilökohtaiset varusteet
Riippumajoite (jos ei telttaa)	Hyttysiltä ja sateelta suojattu. Joku eristävä kerros alle, esim. viltti tai makuualusta.
ohut makuupussi	Kevyt ja hyvin hengittävä, +10 C comfort tai kevyempi. Ei untuvaa.
kiikarit	Elukoiden bongailuun
Henkilökohtaiset pikkutavarat
vessapaperia	vesitiiviisti pakattu
hammasharja, hammastahna
roskapusseja
kompassi
karttamuovi
puukko
otsalamppu	tarpeeksi paristoja/akkuja mukaan
tulitikkuja	vesitiiviisti pakattu
irtoremmejä
oma lääkitys
rakkolaastari	Rakot tulehtuvat lähes aina.
särkylääke
kosteuspyyhkeitä / käsidesi	suositellaan
hyttyskarkoite	100% DEET, tai enemmän ;)
kortisonivoidetta
tulehdusvoide ja haavataitoksia	esim. Betadine. Pienetkin naarmut tulehtuvat nopeasti.
aurinkovoide
huulirasva
aurinkolasit
ripulilääke
Ryhmäkohtaiset varusteet
Vedenpuhdistin	välttämätön(?) Katadyn tai MSR
Bensa keitin	kaasua ei saa.
Teltta (jos ei riippumajotteita)	vedenpitävä ja hyttyssuojattu.
Korjaustarvikkeet ja puhdistustarvikkeet	keitin, vedenpuhdistin, teltta jne..
Ylellisyystavarat
kamera
Ruokatavara
muovilautanen, muki, lusikka
juomapullo	vähintään 3 litraa yhteensä
ruoat
pikkunaposteltavat
mausteita

tiistai 25. helmikuuta 2014

Bauhaus inventaario 18. -19.1.2014

Lauantai-illan saldo: väsynyttä porukkaa

Seikkailu alkoi lauantaina klo 16.30 Teekkaritalon pihasta. Pienen auton kyytiin ahtautui viisi ihmistä, joilla kaikilla oli mielessä vain yksi tehtävä: selvitä Bauhausin mutteriparatiisin inventaariosta.

Soopan porukalle oli annettu ohjeistukseksi varata mukaan lämmintä vaatetta, sillä mahdollisuus kylmävarastotyöskentelystä oli olemassa. Matkalla kohteeseen olimme kuitenkin vielä epätoivoisen toiveikkaita siitä, ettei niitä tarvittaisi, sillä ulkolämpötila oli vähintään hyytävät -20 astetta! Paikalle päästyämme bongasimme muut Soopalaiset ja koko inventaarioryhmä ilmoittautui paikalla olevaksi. Saimmekin heti kuulla mihin päin kauppaa pääsimme hommiin: puutarhapuolen ulkovarastoon.  Siinä olikin vähemmällä partiokokemuksella varustautuneella toisella allekirjoittaneella hieman sopeutumista ajatukseen tehdä hommia jäisissä olosuhteissa. Hrrrrr… Eikä se tainnut kokeneemmillekaan mitään lämmintä touhua olla, sillä työntekijöiden mukaan varastossa oli ainakin yhtä kylmä kuin ulkona, ellei kylmempi.

Hetken ihmettelemisen ja vaatteiden lisäilyn jälkeen meille annettiin työvälineet: tussi, tarralappuja ja pussi. Oli aika aloittaa hommat. Saimme pikaisen koulutuksen ja kaikille jaettiin omat vastuualueet, joista tuli laskea kaikki tuotteet. Haastetta riitti tuotteiden käsittelyssä kylmässä ilmassa, varsinkin jos tuotteet sattuivat olemaan metallia. Ohuista sormikkaista saattoi hyötyä hieman, ne kuitenkin osoittautuivat monesti turhan kömpelöiksi liimalappujen suojapaperien kanssa tapellessa. Jäisiä käpäliä sai käydä välillä lämmittelemässä myymälän puolella ja siellä tulikin ravattua tasaiseen tahtiin.

Ensimmäistä taukoa odotettiin hartaasti, tarjolla oli nimittäin ruokaa! Kinkku- tai janssonin kiusauksella täytettyinä jatkoimme jälleen hommia, onnekkaimmat meistä pääsivät jo lämpimälle puolelle. Töitä kylmätiloissa jatkettiin kuitenkin niin kauan, että joka ikinen tuote sieltä oli laskettu. Sisätiloissa aloiteltiin skannausurakkaa, mutta suurimmalta osin ensimmäinen ilta oli tuotteiden laskemista. Lämmintä huoneilmaa totisesti arvosti kylmähommien jälkeen!

Lauantain osalta putiikki suljettiin puoliltaöin ja oli aika painua kotiin nukkumaan. (Kukaan ei tällä kertaa jäänyt Bauhausin taakse telttailemaan, kuten viime vuonna oli tehty, nyt olisi saattanutkin tulla vilu…) Kova pakkanen teki lähtemisen kuitenkin vaikeaksi. Auto raukka oli joutunut olemaan koko illan ilman lämmitystä ja eihän se siitä suuttuneena halunnut käynnistyä. Onneksi ryhmäläisiltä löytyi bensa-auto, jolta saatiin tarvittava virta herättämään hyytynyt yksilö eloon ja ahkerat työntekijät sänkyihinsä nukkumaan. Ne vähätkin unet mitä sinä yönä ehti ottamaan, olivat pelkkää tuotteiden laskemista! 

Hommat jatkuivat pirteissä merkeissä seuraavana aamuna klo 8.00. ja pääsimme takaisin kirpeään pakkaseen jatkamaan urakkaa skannaamisen ja tarkistusten osalta. Allekirjoittaneet viettivät koko aamupäivän ulkona, osa poppoosta pääsi sisähommiin. Urakkaa sunnuntaipäivälle riitti puoleenpäivään asti kunnes kauppiaat olivat valmiita luopumaan avustamme. Loppupäivän sai nauttia kirkkaasta säästä ja levätä rauhassa toipuen rankasta inventaariorykäyksestä.  

Siinä se sitten oli. Urakka oli ohi ja rahaa taas tienattuna reissua varten J

Seuraavaa haastetta odotellen: Maiju ja Venla

TAUDIT JA ROKOTTEET ... ja pelottelu

KELTAKUUME

Taudin kuvaus:

Virussairaus joka leviää päiväsaikaan pistävien hyttysten kautta trooppisilla alueilla. Aiheuttaa korkeaa kuumetta, verenvuotoa ja lopulta maksan sekä munuaisten toiminnan heikkenemisen kautta kuoleman.

Suojautuminen:

Rokote antaa suojan tautia vastaan 10 vuodeksi. Otettava vähintään 10 vuorokautta ennen alueelle saapumista suojan varmistamiseksi. Rokotuksesta saa keltaisen WHO:n kortin, jota ilman et pääse maahan tai jos pääsetkin, joudut Suomeen palatessa karanteeniin.

Hinta ja ottaminen:

Rokotteen hinta on apteekissa n. 40€  Se on otettava terveyskeskuksessa, jotta saa todistuksen (josta joutuu yleensä maksamaan extraa).

Tuumintaa:

Etelä-Amerikan kaupungeissa ei esiinny keltakuumetta, mutta koska menemme viidakkoon, jossa hyttyset kierrättävät tautia apinoissa, on se varsin painava syy ottaa rokote. Plus emme pääsisi tullista läpi ilman todistusta. Eikä tee mieli edes yrittää. Passin väliin kortti vaan ja menoksi!

LAVANTAUTI

Taudin kuvaus:

Bakteerin aiheuttama suolistoinfektio, syynä huono käsi-, juomavesi- tai elintarvikehygienia. Taudin oireita ovat korkea, pitkään jatkuva kuume sekä ripuli tai ummetus.

Suojautuminen:

Pääasiallinen keino on huolehtia tarkasti hygieniasta, jolloin rokotetta ei tarvita. Oleillessa kaupunkialueiden ulkopuolella, on sairastumisriski moninkertainen ja rokotteen antama suoja suositeltava. Rokote on uusittava 3 vuoden välein.

Hinta ja ottaminen:

Apteekista ostettuna rokotteelle tulee hintaa n. 40€ - pistämisen voi hoitaa kuka tahansa asianosaava henkilö.

Suojan saa myös kolmella, joka toinen päivä nieltävällä kapselilla. Kapselien  teho on kuitenkin 40-70% rokotteen tehosta. Hinta on suunnilleen sama.

Tuumintaa:

Minä en halua riskeerata vähäisiä hengenvetojani. Neljäkymppiä on pieni hinta mielenrauhalle.

KURKKUMÄTÄ JA JÄYKKÄKOURISTUS

Taudin kuvaus:

Kurkkumätä on bakteerin aiheuttama nenänielun tulehdus. Kurkkumätäbakteeri erittää voimakasta myrkkyä, joka voi vaurioittaa hermoja ja sydänlihasta. Bakteeri leviää pisaratartuntana.

Jäykkäkouristus on  bakteerin aiheuttama tauti, jonka yleisimpiä oireita ovat päänsärky, lihasten jäykkyys ja rajut lihaskouristukset. Bakteeri leviää ihohaavojen kautta ja sitä esiintyy kaikkialla maaperässä.

Suojautuminen:

Jäykkäkouristus-kurkkumätä-rokotus saadaan 14—15 vuotiaana, mutta ennen vuotta 1997 syntyneet saavat rokotteen jo 11—13 vuotiaana kouluterveydenhuollossa. Rokote on voimassa 10 vuotta.

Hinta ja ottaminen:

Uusintarokotteen saa ilmaiseksi kymmenen vuoden välein. Apteekista noudettavissa.

Tuumintaa:

Tarkista rokotekortistasi tai apteekista, onko rokotteesi yhä voimassa ja uusi, jos se on näillä näppäimillä vanhenemassa...kuten allekirjoittaneella.

TUHKAROKKO JA SIKOTAUTI JA HINKUYSKÄ JA VIHURIROKKO

Kunhan pelottelen! Nämä on meille piikitetty 6-vuotiaina (kiitos kansanterveyslaitoksen) ja niiden suoja on elinikäinen. Jos vanhempasi ovat kuitenkin olleet hippejä, suosittelen lämpimästi korjaamaan heidän älyvapaan virheensä. Vaikka mikä minä olen teitä komentelemaan, aikuiset ihmiset...

A HEPATIITTI - KELTATAUTI

Taudin kuvaus:

Hepatiitti A eli keltatauti on viruksen aiheuttama tarttuva maksatulehdus, jonka voi saada huonon ruoka-, juomavesi- tai käsihygienian kautta. Oireisiin kuuluu silmien ja ihon keltaisuuden lisäksi väsymystä, kuumetta, pahoinvointia, ripulia ja virtsan tummuminen.

Suojautuminen:

Tartuntaa voi ehkäistä välttämällä tiettyjä ruoka-aineita ja huolehtimalla hygieniasta.

Seuraavia tulisi välttää:

  Kylmät leikkeleet ja majoneesipohjaiset salaatit

  Hedelmät ja vihannekset, joita ei voi itse pestä tai kuoria, marjat

  Kylminä tai haaleina tarjotut raa'at tai riittämättömästi kypsennetyt lihaa, kalaa tai kananmunaa sisältävät ruoat

  Kylminä tarjotut osterit, simpukat, ravut, ym. mereneläimet

  Kylmät jälkiruoat

  Pakkaamaton maito, kerma, jäätelö, voi ja tuorejuustot

  Mehut ja juomat, myös alkoholipitoiset, joihin on lisätty jääkuutioita

Tautia vastaan on myös mahdollista rokottautua. Sarjaan kuuluu kaksi rokotusta, joista toinen pistetään 6 - 12 kuukauden kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Ensimmäinen rokote on siis otettava jo vuosi ennen matkaa. Nykytiedon mukaan rokotteen suoja on elinikäinen.

Hinta ja ottaminen:

Perus- ja tehosterokotteen yhteishinta on n. 50€  Rokotteet voi noutaa apteekista ja piikittää itse.

Tuumintaa:

A Hepatiitti rokote on erittäin lämpimästi suositeltava kaikkien ottaa Bolivialaisen ruoan ja veden perustavanlaatuisten hygieniaongelmien vuoksi.

B HEPATIITTI

Taudinkuvaus:

Hepatiitti B on viruksen aiheuttama vakava, pitkäkestoinen maksatulehdus, jonka ensioireisiin

kuuluu pahoinvointia, väsymystä ja ihon keltaisuutta. Osalle kantajista kehittyy myöhemmin krooninen hepatiitti, joka on riski maksakirroosin tai maksasyövän kehittymiselle. Tauti leviää veriteitse sekä sukupuoliyhteydessä.

Suojautuminen:

Riskikäyttäytymisen eli suojaamattoman yhdynnän, likaisten huumeruiskujen, sterilisoimattomien tatuointi tai lävistysvälineiden sekä verien sekoittumisen välttämisellä, ei tauti pääse tarttumaan.

B Hepatiittia vastaan on myös rokote, jota Maailmanterveysjärjestö WHO ajaa parhaillaan lisättäväksi kansainväliseen rokotusohjelmaan. Sen antama suoja on elinikäinen.

Sarjaan kuuluu kolme rokotusta, joista toinen pistetään 1 kuukauden ja kolmas 6 kuukauden kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Kolmannella rokotuksella saadaan varmistettua pitkäaikainen suoja.

Hinta ja ottaminen:

Perus- ja kahden tehosterokotteen yhteishinta on n. 50€  Rokotteet voi noutaa apteekista ja piikittää itse.

HUOMAA että A ja B hepatiitti rokotteet voi ottaa yhdistelmärokotuksena, kolmen rokotuksen sarjana kuten edellä mainittiin. Tällöin hinta apteekista on n. 80€

Tuuminta:

B hepatiitti rokote on täysin vapaaehtoinen, ja sen tartuntariskiä on helppo pienentää. Mutta jos otat jo A hepatiitti rokotteen (mikä on Boliviaan lähtiessä valtavan hyvä idea) onko jo sama kestää yksi piikki enemmän ja saada samalla onnettomuuksien varalle kestävä suoja loppuiäksesi?

MALARIA

Taudin kuvaus:

Malaria on alkueläimen aiheuttama vakava kuumesairaus, jota kantaa yleisesti hyttyset. Yhdestä ainoasta pistosta voi seurata sairastumien, jonka oireina ovat kuumeilu, vapina, hikoilu sekä pahoinvointi. Aiheuttaa pahimmillaan kuoleman, ja laajan lääkeresistanssin takia vaikeaa hoitaa.

Suojautuminen:

Malarialta suojaudutaan estolääkityksen avulla. Lääkkeen voi noutaa reseptillä apteekista ja se tulee ottaa aina lääkärin ohjeiden mukaisesti.

Hinta ja ottaminen:

Malarian estolääkekuurin hinta on n. 40€. Lääkkeen saa lääkärin kirjoittamalla reseptillä ja sitä otetaan lääkärin ohjeen mukaan. Estolääkityksen ottaminen aloitetaan ennen matkaa, ja se jatkuu yleensä matkan aikana ja vielä sen jälkeenkin.

Tuuminta:

Malaria on yleinen sairaus Boliviassa, etenkin viidakossa, jossa hyttysiä esiintyy paljon. Meille Soopalaisille lääkitys on ehdottoman tärkeä, mikäli emme halua jatkaa reissuamme odottamattoman pitkäksi makaamalla paikallisessa sairaalassa useita viikkoja.

Amboro National Park and Carrasco National Park

www.gorp.com

Suunnitellun pääkohteemme Noel Kempffin kansallispuiston lisäksi Santa Cruzin osavaltiossa on neljä muuta kansallispuistoa sekä seitsemän muuta kansallisesti ja 18 kunnallisesti suojeltua aluetta, kaikki osa SNAPia (Sistema Nacional de Áreas Protegidas, kansallinen suojelualuejärjestelmä). Kansallispuistoista vastaa SERNAP (Servicio Nacional de Áreas Protegidas). Yksi näistä kansallispuistoista on Amborón kansallispuisto. Puisto sijaitsee kylki kyljessä Carrascon kansallispuiston kanssa muodostaen yhden kokonaisuuden.

In addition to our planned main destination Noel Kempff National Park there’s four other national parks in the Santa Cruz department, as well as seven other nationally and 18 municipally protected areas,  all part of SNAP (Sistema Nacional de Áreas Protegidas, National System of Protected Areas). All national parks are governed by SERNAP (Servicio Nacional de Áreas Protegidas, National Protected Areas Service). One of these national parks is the Amboro National Park.

Vaihteleva topografia, jyrkkä korkeusgradientti ja sijainti ekoalueiden rajalla tekevät  Amborón kansallispuistosta kasvillisuuden hotspotin Alavammat osat puistoa ovat kosteita sademetsiä ja chacoa*, ylänköalueet yungaa** ja kuivia vuoristometsiä. Amboróssa kasvaa ainakin 3000 eri kasvilajia, mm. muualla melkein sukupuuttoon hakattu mahonki Swietenia macrophylla. Nisäkkäistä puistossa tavataan mm. puuma, oselotti ja silmälasikarhu. Puiston nähtävyyksiin kuuluu myös “Tumbos del Rio Surutu” lukuisine vesiputouksineen (osa yli 80 metrisiä).

 

www.metroflog.com

Diverse topography, steep elevational gradients and the location on the border of several ecoregions make Amboro a hotspot of vegetation. Lower parts of the park are humid rainforest and chaco*, higher regions are covered by yungas and dry mountain forests. There’s at least 3000 plant species growing in Amboro, one of these mahongy Swietenia macrophylla that in many other places has been logged almost to extinction. Pumas, ocelots and eyeglass bears can be seen at the park. Attractions of the park include also ”Tumbos del Rio Surutu”, the wasterfalls of River Surutu, some of them over 80 meters high.

Puisto rajoittuu tiehen etelässä ja pohjoisessa. Etelän tie oli aikoinaan asvaltoitu, mutta jäi käyttämättä 50-luvulla, kun pohjoinen tie avattiin, joten nykyään se on taas soratienä. Ilmeisesti puistoon kannattaa siis kulkea pohjoiskautta. Matka puistoon Santa Cruzista kestää kolme tuntia tätä Cochabambaan vievää tietä pitkin. ”Pääsisäänkäynnit” ovat Buena Vista, Santa Fe ja Yapacani. Buena Vista on jesuiittojen perustama kylä, joka on vierailun arvoinen kohde. Kylässä on mm. tori, jesuiittamuseo, Surutú –joen "balneario" (swimming and spa) sekä majoitusmahdollisuuksia viiden tähden hotelleista leirintäalueisiin. Tarjolla on myös monenlaisia ohjattuja retkiä, joista osa pyöräillen tai ratsastaen. Ihan puiston rajalla on Hotelli Amboro (Robin Clark 591(0) 9322054), joka järjestää myös ohjattuja retkiä.

Amboro National Park is bordered by motorways both in north and south. The southern road was

paved but was left almost without use in the 1950s when the northern road leading from Santa Cruz was opened. Nowadays the southern road is just a dirt road again. It takes about three hours to get to the park from Santa Cruz traveling by the northern road leading to Cochabamba. The main entrances to the park are Buena Vista, Santa Fe, and Yapacani. Buena Vista is a Jesuit Mission town and worth visiting in itself. There’s a market place, a Jesuit museum, and a balneario (swimming and spa) of River Surutu. There’s accommodation from five-star hotels to camping sites. Also a variety of guided tours are available, including cycling tours, riding tours and a coffee tour.

Just on the border of the park there’s Hotel Amboro, that also offers guided tours.

www.parkswatch.org

Alun perin puisto perustettiin 1973 nimellä Reserva de Vida Silvestre German Busch. Vuonna 1984 puisto muutettiin mm. Noel Kempffin ja brittiläisen Robin Clarkin avulla kansallispuistoksi. Vuonna 1991 puisto laajeni reilusi, joskin vuonna 1995 se pieneni taas vähän. Puisto on jaettu kahteen osaan: ulompi multikäyttöalue ANMI (Integrally Managed Natural Area) ja sisempi, ns. punaisen linjan rajaama varsinainen suojelualue.

www.parkswatch.org

The park was founded in 1973 under the name Reserva de Vida Silvestre German Busch. It was transformed into a national park in 1984 by Noel Kempff and Robin Clark, among other people. In 1991 park expanded greatly, though in 1995 it shrunk slightly again. The park is divided into two parts. The outer part of the park is Integrally Managed Natural Area (ANMI) while the inner parts of the park, bordered by the so called red line, are more stritcly protected.

Paras aika vierailulle on touko-lokakuun kuivakausi. Vuoden keskilämpötila 12-24 astetta riippuu siitä, kuinka korkealla ollaan.

The best time to visit the park is the dry season from May to October. The mean temperature of the year varies between 12 and 24 degrees celsius depending on the elevation from the sea level.

Aivan punaisen linjan sisäpuolella sijaitsee Mataracu, joka on sekä joki, yhteisö ja puistonsuojelijoiden majapaikka että virallinen sisäänkäynti puistoon. Mataracussa on leiri varustettuna puisilla ja muovisilla mökeillä. Mataracuun on kaksi sisäänkäyntiä: joko Surutu- tai Yapacani-joen yli.

Mataracu is the name of a river, a community and a park ranger’s camp just inside the Red Line. There’s a camp with wooden and plastic cabins. There’s two ways to get in Mataracu, one across the river Surutu, the other across the river Yapacani.

Carrascon kansallispuisto sijaitsee Cochabamban departementin puolella. Pääsy puistoon on samaa Santa Cruz-Cochabamba tietä pitkin kuin Amboroonkin. Puiston nähtävyyksiin kuuluvat Repechón luolat (Cavernas del Repechón), joissa on lepakoita ja rasvakehrääjiä (guácharos), San Rafael - ja San Mateo -joet sekä Incachaca-rauniot. Sehuencas mainitaan hyvänä leiripaikkana. Puistoon pääsemiseen pitää olla lupa. Lupia voi ostaa Cochabambasta tai puistosta.

Amboro National Park sits side by side with National Park of Carrasco. The entrance to Carrasco is along the same Santa Cruz-Cochabamba road as to Amboro. The attractions of the Carrasco National Park include the canes of Repechón (Cavernas del Repechón), caves with bats and oilbirds (guácharos), rivers San Rafael and San Mateo and the ruins of Incachaca. Sehuencas is mentioned to be a good camping place. Permission is needed to get into the park. Permissions can be bought from Cochabamba or from the park itself.

* harvaan asuttu puoliaron peittämä kuuma tasankoalue.

A parsely populated hot semi-arid lowland area.

**metsäalue Andien itärinteillä, vaihettumisvyöhyke Andien ylängön ja itäisten metsien välillä. Kosteaa, sateista ja lämmintä aluetta.

A stretch of forest along the eastern slope of the Andes. It’s a transitional zone between the Andean highlands and the eastern forests. Rainy, humid, and warm.

Lähteet/Sources:

Wikipedia

http://www.gorp.com/parks-guide/travel-ta-bolivia-birdwatching-hiking-sidwcmdev_054276.html

http://www.parkswatch.org/

http://www.buenavistabolivia.com/

Tiedotti teille

Sonja tiedonhankintaryhmästä