Tempaus Bauhaus no. 3

”Onko siitä muka vasta vuosi?” kysyn itseltäni autossa matkalla kohti Kaakkurin Bauhausta – aikataulusta jäljessä, totta kai. Ohjeet jaetaan ja työhön isketään kiinni kuin sika limppuun.

Allekirjoittanut tarttuu inventoinnin vanhana tekijänä työhönsä ilmastointiventtiilien laskemisen parissa jaellen samalla vinkkejä työn helpottamiseksi oikealle ja vasemmalle - vaikkei kukaan niitä kaipaisikaan. Ykkösiä, kymmeniä ja satoja esineitä vasemmalta oikealle, kalanruodosta hyllyn päätyyn. Pian minut passitetaankin skannaamaan tuotteita eli kirjaamaan jo laskettuja hyllyjä talon työntekijän kanssa. Oikein mukava heppu, kevyt huumori jouduttaa työntekoa. Nautiskelemme lauantain puolella jälleen Bauhausin tarjoaman illallispaussin sekä kaffet. Kotiin lähdemme rättipoikki väsyneinä puolen yön tienoilla. 

Helposta tehtävän kuvauksesta huolimatta työ on konkarillekin fyysisesti rankkaa. Kiipeilyä, nostelua, venyttelyjä, taivutteluja, eestaas kävelyä ja staattista käsityötä riittää, mistä jalat ja selän saa taatusti kipeytymään. Välillä odotellaan pitkään uusia töitä ja päivän päätteeksi tuntee tehneensäkin jotain. 

Sunnuntaina painamme samaa tiivistä tahtia saadaksemme urakan loppuun ajoissa. Lounas ja kahvipaussi virkistävät, mutta silmiä painaa edellisen yön lyhyeksi jääneet yöunet ja siksi loppu vihellys onkin jo oikeastaan kovasti kaivattu. 

Veri nais pikture. Vii sou häpi.

Suuret kiitokset vielä ystävällisille, ahkerille ja uhrautuvaisille Soopalaisille, jotka tulivat avuksi saadaksemme tarvittavan työporukan kasaan! Ilman teitä ei hommaa olisi koskaan saatukaan. Kiitos toverit!

- Heini

Liikkuminen paikasta toiseen

Mainitsemisen arvoinen seikka tässä tekstissä on, että välillä lauseen loppuun on laitettu lähteeksi toinen oppaista. Tämä sen vuoksi, että kukin voi vähän mielessään arvioida esitettyjä asioita. Tai voi se olla myös vain kirjoittajan akateeminen sairaus. Muutoin teksti on jonkinlaista symbioosia molemmista oppaista ja välillä on puhtaasti omia huomioita lisätty joukkoon.

Bussit

Busseilla liikkuminen on maan suosituin tapa siirtyä paikasta toiseen ja niillä liikkuminen on halpaa ja suhteellisen turvallista. Tosin busseilla kulkeminen voi olla myös melko epämukavaa ja hermoja raastavaa ajoittain. Tiet ja kalusto ovat usein huonossa kunnossa.

Busseja on useanlaisia, tässä käydään vähän sanastoa läpi. Flotas ovat pitkän matkan busseja, buses ovat isoja busseja, micros ovat ”three quarter” busseja eli ilmeisesti 3/4 tavallisen bussin koosta olevia busseja, lisäksi on minibuses, jotka nimensä mukaisesti ovat minibusseja.

Busseja on eri mukavuusasteilla. Coche tarkoittaa tavallista bussia. Semi-cama viittaa siihen, että busseissa on taittuvat penkit ja jalkatuki. Cama on jonkin sortin nukkumabussi, jonka hinta voi olla kaksinkertainen tavalliseen bussiin verrattuna. Uusimmissa busseissa vessat (!) saattavat jopa toimia. Lämmitetyistä busseista ei käytännössä olla kuultukaan. Yleisesti ottaen cama, semi-cama ja turistiluokan bussit maksavat enemmän, mutta saattavat säästää useita tunteja.

Bussiterminaali on ”la terminal terrestre” tai “la terminal de buses”, ja näitä sanoja käytetään etsittäessä sitä. Jokainen terminaali vaatii muutaman bolivianon maksun lippua ostaessa.

Varmuuden vuoksi bussiliput kannattaa varata useita tunteja etukäteen. Useat bussit lähtevät iltapäivällä tai illalla ja ovat perillä aamun pikkutunneilla. Useimmilla pääreiteillä on myös päivällä saapumisaikoja.  Useimpien firmojen bussit lähtevät suurin piirtein samaan aikaan matkaan (Lonely planet). Minkä tahansa kahden kaupungin välillä pitäisi löytyä vähintään yksi päiväbussi. Suosituimmilla reiteillä voi valita useita päivittäisiä lähtöaikoja. Jos aikataulut ja lähtöpaikat ovat hakusessa, niin taksikuskeilta voi kysyä neuvoa, sillä he usein ovat hajulla mistä ja milloin bussit lähtevät (Rough guide).

Bussien kunto on aina tarkistettava etukäteen ennen lähtöä! On parempi maksaa enemmän turvallisesta bussista.

Rinkat ym. matkatavara ovat suhteellisen turvassa matkalaukkutilassa, mutta lastaamisen ja taukojen aikana tavaroita pitää valvoa. Matkatavara, joka ei mahdu bussin sisälle mukaan saatetaan lastata myös bussin takaosaan tai katolle. Jos tavara menee katolle, niin se tulisi sulkea riippulukolla (Lonely planet). Paremmin organisoitujen bussifirmojen matkoissa voi saada matkatavaralipun, joka pitää näyttää kun ottaa tavaransa laukkutilasta. Jotkut reissaajat lukitsevat matkatavaransa ketjulla katolle. Katolle saa mennä varauksetta tarkistamaan oman matkatavaransa kiinnityksen, jos on siitä huolissaan (Rough guide). Opas ehdottaa myös peittämään matkatavarat nylon-säkillä suojelemaan tavaraa sääolosuhteilta ja näpistyksiltä.

Jos on mahdollista istua muualla kuin aivan takaosassa bussia, niin se on suotavaa. Tämä sen vuoksi, että takaosassa bussia kuoppaiset tiet aiheuttavat eniten matkustajan poukkoilua ympäriinsä.

Useimmat bussit pysähtyvät säännöllisille ruokatauoille, ja ruuan ja juomien kaupustelijat tarjoavat tuotteitaan tienpielessä aina kun mahdollista. Silti on tärkeää, että on itse ottanut riittävästi ruokaa ja juomaa matkalle!

Oppaat antoivat muutaman varoituksen sanan busseilla liikkumisesta, ne kannattaa ottaa huomioon varautumisessa ja suunnittelussa mutta niistä ei kannata kehittää itselleen mitään pelkotiloja. Ensinnäkin bussikuskien rattijuopumuksesta johtuvat ongelmat ovat turhankin yleisiä Boliviassa (Lonely planet). Tämän suhteen päivällä matkustaminen on turvallisinta. Ylipäänsä tulee seurata ettei kuski juo alkoholia missään vaiheessa.

Toisekseen bussien hajoaminen on yleinen ongelma, mutta monet kuskit ovat myös hyviä mekaanikkoja (Rough guide). Lisäksi viivettä aiheuttaa se, että kaikki paitsi nukkumabussit ja jotkin fiksummat pitkän matkan palvelujen tarjoamat bussit ottavat kyytiin kenet vaan, mistä vaan. Bussit siis ahdetaan täyteen.

Yhteenvetona ajatuksia (busseilla) liikkumisesta: kärsivällisyyttä, ennakkoon varautumista, tiukkaa huolenpitoa itsestä ja omista varusteista ja tietenkin myös reissukavereista ja kaverin varusteista!

Netissä on busseille Boliva en tus Manos www.boliviaentusmanos.com/terminal, josta löytyy bussiaikatauluja isoista kaupungeista.

Lentäminen

Lentäminen voi säästää aikaa, mutta lisää kustannuksia. Hinnat arviolta 350-700 bolivianoa eli 44,96 - 89,91 euroa. Peruutukset ovat yleisiä, pitää varmistaa että varaukset ovat voimassa. Voi joutua odottamaan seuraavaan päivään, jos varaus kuitenkin peruuntuu saattaa saada 70% hinnasta takaisin. Usein 15 kg kuormarajoitus tarkastetuille pakkauksille, ylimenevästä tulee lisämaksua. Esimerkiksi Santa Cruzista pitäisi olla Cochabambaan päivittäisiä lentoja.

Junat

Jos jostain syystä käyttää junia, niin tulee varautaua viiveisiin samoin kuin minkä tahansa muun matkustustavan kanssa. Makuupussit, välipalat ja pelejä kannattaa olla mukana. Varkaat toimivat usein pysäkeillä, joten on oltava varovainen. Hinnat vaihtelevat 32-224 bolivianon eli 4.11-28.77 euron välillä. Todennäköisesti meidän ei kannata junilla matkustaa.

Santa Cruz

Pitkän matkan bussi/juna-asema sijaitsee 1,5 km itään keskustasta. Useimmat pitkän matkan bussit (flotas) lähtevät aamulla ennen klo 10 ja illalla klo 18 jälkeen.

Amboro

Helpoin ja turvallisin tapa vierailla on Santa Cruzin suositelluista matkafirmoista. Hinnat lähtien 150-200 bolivianoa henkilöä kohden päivältä eli 19,27- 25,69 euroa. Jos vaellus olisi 13.-18.8. niin päiviä olisi kuusi ja hintaa n. 115,62-154,14 euroa henkilöltä. Lisäksi on sisäänpääsymaksu puistoon 15 bolivianoa eli 1.93 euroa.

Seuraavat matkatoimistot ovat Lonely Planetin suosittelemia: Santa Cruzin matkatoimistona Amboró Toursin, puh. 339-0600, www.amborotours.com, Libertad 417, 2.krs.

On myös Forest Tours, puh. 3-337-2042, www.forestbolivia.com, Junin& 21 de Mayo, Galeria Casco Viejo, Office 115, Santa Cruz, puhuvat englantia ja ovat hyvin auttavaisia, tekevät reissuja Amboroon.

Lisäksi mainitaan Bird Bolivia, puh. 356-3636, www.birdbolivia.com, josta ei käy ilmi tekevätkö reissuja Amboroon.

Mainittuna on myös Misional Tours, puh. 360-1985, www.misionaltours.com, Los Motojobobos 2515, ”One of the city’s best-organized and reliable operators, specialising in the Mission Circuit but just as good for other attractions across Bolivia”.

Torotoro

Mainitaan ensin Lonely planetin tiedot siirtymisestä. Siirtyminen Cochabambasta vaihtoehtona bussi tai jeeppi. Bussit (hinta n. 25 bolivianoa eli 3.21 euroa eli halvempi kuin Oulun joukkoliikenne) lähtevät klo 18.00 avs Republica and Barrienos kulmasta joka päivä, paitsi torstaisin. Lisälähtö klo 6.00 torstaisin ja sunnuntaisin. Matka-aika n. 4-6h. Paluu Plazan lähellä Torotorossa.

Matkatoimistot järjestävät kyytejä myös jeepillä. Matka-aika n. 5h, riippuen olosuhteista. Mukavin matkustustapa.

Seuraavat tiedot ovat Rough guidesta. Bussimatka Cochabambasta n. 7h (kuivalla kaudella eli meidän reissulla), kova ja pölyinen reissu. Paluu Torotorost klo 6.00 maanantaisin, tiistaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin.

Saapuessa Torotoroon tulee mennä turistitoimistoon kylän pääkadulla (aukiolo 8.00- 14-17.00), jossa maksetaan 20 bolivianon eli 2.57 euron (kaks-kuus-kymmentä!) puistomakus. Paikallinen opas maksaa 70-100 bolivianoa eli 8.99- 12.84 euroa päivää kohden, summan voi usein jakaa muodostamalla ryhmä muiden reissaajien kanssa. Asumisesta halvimmat ovat Hostal Las Hermanas (50 bolivianoa eli 6.42 euroa) ja Villa Etelvina, camping (40 bolivianoa eli 5.14 euroa).

Matkafirmoja: Bolivia Cultura, puh. 452-7272, www.boliviacultura.com, España 301, ammattilaisreissuja mm. Torotoroon. Villa Etelvina, puh. 7073-7807, www.villaetelvina.com, Juan de la Rosa 908, hyvä paikallinen operaattori, joka on erikoistunut Torotoron reissuihin.

Salar de Uyuni

Ainoa tapa vierailla suola-aavikolla on järjestetyllä matkalla. Ongelmana ovat vaaralliset kuskit, riittämätön ruoka (pitää varustautua siis hyvin) ja puuttellinen asuminen (Lonely planet). Paras tapa tehdä päätös matkatoimiston suhteen on jutella juuri matkalta saapuvien reissaajien kanssa (ja puhua pitkään oppaan kanssa, kiitokset vinkistä Rikulle ja Tunnalle). Kannattaa siis vierailla useampien yhtiöiden luona, kysellä kirjoitettuja matkareittejä sekä tarkastaa ajoneuvot (Lonely planetin mukaan Toyota Landcruiserit parhaita). Kannattaa myös pyytää kuvia hotellista, jossa yövytään. Kuusi henkilöä jeeppiä kohden on suositeltavaa, 7 tai 8 voi olla hyvin epämukavaa. Pitää varoa liian halpoja tarjouksia, koska silloin on tingitty asioista reissaajan kustannuksella!

Lonely planetin mukaan hinnat 3 päivän perussettireissulle ovat 700-800 bolivianoa eli 89.91- 102.76 euroa. Rough guiden mukaan 3 päivän reissu on enemmän kuin 700-1050 bolivianoa eli 89.91-134.87 euroa henkilöä kohden, koska olemme liikkeellä sesonkiaikana. Lisäksi tulee maksaa 150 bolivianon eli 19.27 euron maksu Reserva Eduardo Avaroaan pääsyyn. Sen voi maksaa puistonvartijan toimistoon Laguna Coloradassa, varmista että saat lipun!

Lämmintä vaatetta ja makuupussi oltava mukana.

Lonely planetin suosittelemia matkatoimistoja Uyunissa: Andrea Tours, Cordillera Tours, Fremen Tours, Hidalgo Tours ja Toñito Tours.

Kartoista

Rough guiden mukaan kartat on hankittava kotimaasta. Paras kartta Rough guiden mukaan on Travel Map of Bolivia.

Lopuksi

Reissulle mukaan ylläolevan perusteella seuraavia asioita: kärsivällisyyttä, varovaisuutta, lisää kärsivällisyyttä, joustavuutta, yhteishenkeä ylimääräisen hajoilun välttämiseksi sekä hyvä varautuminen ja suunnittelu matkalle. Pikkuhiljaa kohti Boliviaa.

-Tapio

Välimatkoja: Santa Cruz -> Cochabamba 473 km

                    Cochabamba -> Uyuni 739 km

Lähteet: Lonely planet Bolivia 2013, Rough guide Bolivia 2012

Alustava matkasuunnitelma

Maailman matkaajille suositellaan pitkää pinnaa ja joustavuutta eikä suotta. Myös matkasuunnitelman on oltava joustava ja sitä päivitetään todennäköisesti vielä matkan aikana. Jokin runko on kuitenkin oltava olemassa ja alustavat aika-arviot, kuinka kauan siirtymisiin kuluu ja kuinka pitkään halutaan viettää kussakin kohteessa.

Suunnitelma on tehty siltä pohjalta, että valitsemamme lennot ovat Helsinki - Santa Cruz de la Sierra 10.8. ja La Paz - Helsinki 6.9. Aikaa Boliviassa on 26 päivää (tulopäivä 11.8. lasketaan päiväksi, lähtöpäivä ei sillä molemmat saapuminen ja lähtö ovat aamusta). Aikaa on niukasti kolmelle pääkohteelle ja noin 2200 kilometrin siirtymisille niiden välillä. Kaupunkipäiviä on ainakin alussa ja jää mahdollisesti loppuunkin, jos aikataulu pitää.

Matkasuunnitelmasta on syytä keskustella tarkkaan, että jo lähtiessä suunnitelma olisi hiottu mahdollisimman realistiseksi. Esimerkiksi, järjestyykö kuljetus päivällä vai yöllä, vaikuttaa ratkaisevasti aikatauluumme. Yökuljetukset vähentävät hostellimajoituksessa vietettäviä öitä ja näin ollen pudottavat hintaa. Tyypillisesti kaikkia linjoja ei ajeta jokaisena viikonpäivänä, joten lisäselvityksiä kaivataan vielä ennen matkalle lähtöä.

Paikan päällä meitä on aina monta hoitamassa asioita eli esimerkiksi kaupunkiin tai kylään saavuttaessa hajaannutaan järjestämään seuraavaa ohjelmaa ja kuljetuksia, hankkimaan ruokaa ja vetäydytään majoittumaan jaksamisen ja voinnin mukaan. Kaikkia siirtymäpäiviä varten on varustauduttava runsain eväs- ja vesivarastoin, jos kuljetukseen ei sisälly aterioita. Matkat ovat pitkiä eikä niiden varrella usein ole mahdollista hankkia lisää evästä.

Ajoitus	Tekemiset	Perusteluja
ma 10.8.	Lähtö Helsingistä aamulla
ti 11.8.	Aamulla saapuminen Santa Cruz de la Sierraan	Matkan alkuun pari kaupunkipäivää järjestelyille
ke 12.8.	Järjestelypäivä	Ruokaostoksia, opasneuvotteluita, bussilippuja
to 13.8.	Matkaan kohti Amboron kansallispuistoa ja vaellus alkuun	Kuljetuksen kesto riippuu, millä puolella puistoa haluamme vaeltaa
to-ti 13.-18.8.	vaeltamista	Katsotaan tehdäänkö yksi pitkä vai siirrytäänkö välillä autolla toiselle puolelle
ke 19.8.	takaisin Santa Cruziin + huoltopäivä	Kamahuoltoa majoituksessa, ruokaostoksia
to 20.8.	bussi Cochabambaan ~500 km	Koko päivä voi hyvinkin mennä matkustaessa. Voidaan myös yrittää suoraan Torotoroon.
pe 21.8.	Torotoron kylään 150 km, tutustuminen kylään	Tämä saattaa liukua, jos kyytiä ei järjesty.
pe-ti 21.-26.8	päiväretkiä, vaellusta?	Hinnan mukaan joko oppaan kanssa maastoon tai päiväretkiä ja kylämajoitus. Kylässä huollon pitäisi myös toimia.
ke 27.8.	Cochabambaan	Koitetaan järkätä kyyti Potosiin tai suoraan Uyunin kylään.
to 28.8.	Potosiin, 500 km Cochabambasta	Päivässä ehtinee Potosiin tai Uyuniin.
la 29.8.	Uyuniin, ~200 km Potosista	Järkätään Uyunista reissu kuljetuksineen suola-aavikolle.
su-ke 30.8.-2.9.	retkeilyä + majoittumista suola-aavikolla	Budjetin mukaan mennään, 2 tai 3 yötä aavikolla riittänee.
to 3.9.	La Paziin, ~700 km	Päivä voi riittää tälle matkalle, mutta liukumavaraakin on jätetty.
pe-la 4.-5.9.	Varapäivät, kaupunkielämää La Pazissa
su 6.9.	Aamulla paluulennolle
ma 7.9. -Viivi Suunnittelun tukena kynä ja paperi	Helsingissä iltapäivällä

Varustautumista ja varautumista

Matkalaisen varusteisiin ja varautumisiin vaikuttavat ratkaisevasti kohteet ja olosuhteet. Alustava varustelistauksemme päivittyy siis käsi kädessä matkasuunnitelman ja vaellusreittisuunnitelman mukana avainsanana monikäyttöisyys. Varautumiseen menevät pohdinnat matkavakuutuksesta ja paikallisoppaiden käytöstä. Vaatevarustautumisessa on hyvä pitää mielessä, että Boliviankin talvessa ylängöillä on yöpakkasia (Cochabamba, Uyuni, suola-aavikko, La Paz).

Kartat
Tarkkoja vaellusreittisuunnitelmia on tässä vaiheessa vielä mahdoton tehdä sillä karttojen saatavuus on haaste. Boliviassa on tiedettävästi myös alueita, joista ei ole lainkaan karttoja saatavilla, koska hallitus haluaa pitää kyseisillä alueilla runsaan kaivostoiminnan tarkan sijainnin salassa. Kansallispuistoissa ei käsittääkseni kaivostella eli kartat on mahdollista saada.

Majoite
Majoitekysymys on yhä avoinna Torotoron ja Amboron kansallispuistojen osalta, lähinnä onko riippumajoite vai teltta parempi vaihtoehto. Ympäröivä puusto tai sen puute saattaa olla lievä pakote majoitteen valinnassa. Riippumajoitteen (riippumatto katoksella ja hyttyssuojalla) voi ripustaa sankkaankin kaseikkoon, kunhan ympäröivät puut kantavat nukkujia, mutta ilman puita se on hyödytön kuin pohjaton kenkä. Viidakossa riippumajoitteen etu on, ettei se koske maahan eikä aluskasvillisuutta tarvitse raivata niin paljon kuin telttaa varten. Teltta tarjoaa telttailualueella enemmän yksityisyyttä ja sen voi pystyttää ilman ympäröiviä puita, mutta tiheään viidakkoon voi olla haasteellista teltoittaa koko retkikuntaa. Telttaan ja sen alle pääsee myös ryömimään kaikkea, mitä viidakoissa ryömiikään uupuneista vaeltajista ranteenpaksuisiin lieroihin ja kuusi- tai kahdeksanjalkaisiin kavereihin.

Viidakkoon kätevin makuupussi on keinokuituinen eikä liian lämpöinen (comfort noin +10 astetta). Vierailemme myös talvisella aavikolla ja ylängöllä, jossa yöpakkaset ovat enemmän sääntö kuin poikkeus eivätkä läheskään kaikki majoituspaikat ole lämmitettyjä. Hyvät matkanjärjestäjät vuokraavat lämpimiä pusseja suola-aavikolle, mutta omaa pussia ei mikään voita.

Opas
Paikallinen opas on aina viisasta ottaa mukaan kansallispuistoon. Paikalliset suhtautuvat näin suopeammin turisteihin, jotka tukevat heidän maataan maksamalla oppaalle. Huolella valittu un guía confiable pitää huolta vaeltajistaan, auttaa ongelmakohdan tullen ja neuvottelee tarvittaessa paikallisten kanssa. Oppaan palveluihin voi sisällyttää kyydityksiä, muonituksia, majoituksia ja kantajia(!). Myös kansallispuitojen pääsymaksut on helpointa hoitaa opaspalvelun kautta. Torotoron kansallispuistossa liikkuminen samannimisen kylän ulkopuolella on sallittua vain oppaan kanssa.

Vakuutus
Tutkittuani oman matkustajavakuutukseni ehtoja, sain selville, ettei se korvaa sairautta, vammaa tai kuolemantapausta ulkomailla vuoristoon, viidakkoon, aavikolle, erämaahan tai muille asumattomille seuduille tehtävillä vaelluksilla tai tutkimusretkillä. Sama tilanne voi olla kaikilla yleisimmillä matkustajavakuutuksen tarjoajilla. Koko ryhmälle voisi ottaa vakuutuksen kerralla niin, että vahingon sattuessa ehdot olisivat kaikilla samat. Esimerkiksi se hollantilaisen juustonmerkkinen vakuutusyhtiö tarjoaa ryhmillekin näppäriä matkavakuutuksia erikoisiin kohteisiin ;)

Etukäteen hoidetaan siis vakuutus- ja varusteasiat kuntoon sekä lisäksi voisimme etsiä luotettavaa opaspalveluntarjoajaa (saattaa vaikuttaa kasvattavasti sujuvuuteen ja hintaan) internetistä. Bolivian huomisesta huolta kantamattoman -mentaliteetin vuoksi varausten tekeminen on syytä jättää kesälle, ettei liian paljon vettä ehdi virrata ja sovitut asiat unohtua. Vaellussunnitelmat, lopulliset vaelluskamppeet ja -ruoat lienee viisainta lyödä lukkoon paikan päällä oppaiden kanssa.


Selvitteli: Viivi

Lähteinä koko tekstille on käytetty mm. Lonely Planet, Bolivia, 2010 painosta ja Teron alustavaa varustelistausta.

Varusteet

Vaatetus	Kaikkien vaatteiden tulisi olla löysästi istuvat, kevyet ja nopeasti kuivuvat. Löysästi istuvat vaatteet on helpompi pukea päälle kosteina ja ne estävät tehokkaammin hyttysten pistoja. Kevyet ja nopeasti kuivuvasta materiaalista tehdyt vaatteet ovat kaikkein mukavimmat kosteassa ja kuumassa ilmassa, materiaalin tulisi kuitenkin olla sen verta tiheää että se suojaa hyttysiltä. Monikäyttöisyys ja kerrospukeutuminen ovat avainsanat, kun kohteina on sekä kaupunkeja, viidakkoa että suola-aavikkoa.
pitkät housut	Mahdollisesti katkolahkeiset. Suojaavat hyttysiltä.
pitkähihainen paita	Suojaa hyttysiltä.
t-paitoja	Pitkähihaisen alle
shortsit	Kivat kaupungissa
alushousuja	Ohutta ja nopeasti kuivuvaa materiaalia! Puuvilla ei oikein toimi.
sukat	Ohutta villaa tms. Ei paksuja synteettisiä tai puuvillaisia (eivät kuivu ikinä). Paljon sukkia mukaan. Villasukat aavikolle ja bussimatkoille.
hattu	välttämätön, suojaa auringolta ja tuulelta
sadevaatteet / sadeponcho	välttämättömät sademetsään
tuulenpitävä takki	välttämätön aavikolle/ylängölle, kuoritakki toiminee myös sadetakkina
putkikauluri	kevyt
käsineet	suojaavat hyttysiltä ja kylmältä
sandaalit tai kevyet tennarit	Välttämättömät jalkahuollon kannalta varsinkin, jos kävelee päivät varsikengissä. Vesistöjen ylityksiin sandaalit ovat vaelluskenkiä kätevämmät. Mukavammat myös kaupungissa ja matkustaessa.
vaelluskengät / kumisaappaat / viidakkomaiharit/ (vaellussandaalit )	Varrelliset vaelluskengät tai kumisaappaat ovat turvallinen valinta sademetsään, mutta niissä jalat hautovat. Maapohja saattaa olla todella kurainen ja märkä (varsinkin sadekaudella), jolloin vaelluskengät hörppäävät helposti vettä. Viidakkomaiharit ovat parempi valinta, niissä vesi pääsee pois erillisestä reiästä. Jokien ylityksiä ja jopa niissä etenemistä voi hyvinkin olla luvassa. (Vaellussandaalit ovat kevyet ja kivat, mutta pitää varoa tappavan myrkyllisiä käärmeitä. Sandaalien kanssa voi pitää vedenpitäviä sukkia mukavuuden lisäämiseksi.)
hyttyshattu	välttämätön, malli “mustikka-metsässä-mummon-kanssa” toiminee myös ihan kivasti
aluskerrasto	Suola-aavikolla on kylmää öisin ja tropiikissakin vatsatauti voi hytisyttää.
lämpöinen fleece tai vastaava	Suola-aavikolla on kylmää.
uikkarit	suihkuyksityisyyttä ei kaikkialla luvata sekä pulahduspaikkoja saattaa osua vaelluksen varrelle
Henkilökohtaiset varusteet
riippumajoite (jos ei telttaa)	Hyttysiltä ja sateelta suojattu. Joku eristävä kerros alle, esim. viltti tai makuualusta.
makuualusta (jos teltta)	Ehkä myös riippumajoitteen kanssa.
ohut makuupussi	Kevyt ja hyvin hengittävä, +10 C comfort. Ei untuvaa.
kiikarit	Elukoiden bongailuun
rinkka	Riittävän suuri
Henkilökohtaiset pikkutavarat
vessapaperia	vesitiiviisti pakattu
hammasharja, hammastahna	tahnaa ei välttämättä saa käyttää puistoissa/veden lähellä
roskapusseja	mm. vessapaperille!
kompassi
karttamuovi
puukko	ei ole sallittu kaikissa puistoissa
otsalamppu	tarpeeksi paristoja/akkuja mukaan
tulitikkuja	vesitiiviisti pakattu
irtoremmejä
oma lääkitys
rakkolaastari	Rakot tulehtuvat lähes aina.
särkylääke
kosteuspyyhkeitä / käsidesi	suositellaan
hyttyskarkoite	100% DEET, tai enemmän ;)
kortisonivoidetta
tulehdusvoide ja haavataitoksia	esim. Betadine. Pienetkin naarmut tulehtuvat nopeasti.
aurinkovoide	Vähintään SPF 20, mieluummin enemmän aavikolle. Huomaa, että haju voi houkuttaa epämiellyttäviä pörriäisiä viidakossa.
huulirasva
aurinkolasit
ripulilääke	ettei vatsatauti hytisyttäisi niin pahasti
pakkauspusseja	varusteiden kuivana pitämiseksi
shamppoo, saippua	näitä ei käytetä vaelluksilla, ettei luontoon jää mitään ylimääräistä (ei edes biohajoavia pesuaineita)
pyyhe	nopeasti kuivuva
Ryhmäkohtaiset varusteet
Vedenpuhdistin	välttämätön(?) Katadyn tai MSR
Bensa- vai sprii-keitin	kaasua ei saa, viinaa ja bensaa tod. Näk. löytyy
Teltta (jos ei riippumajotteita)	vedenpitävä ja hyttyssuojattu
Korjaustarvikkeet ja puhdistustarvikkeet	keitin, vedenpuhdistin, teltta, kengät jne..
Majoitusvalo	joku näppärä lamppu pimeässä puuhailuun
GPS	yksi koko porukalle riittänee
Ylellisyystavarat
Kamera, laturi
Ruokatavara
muovilautanen, muki, lusikka
juomapullo	vähintään 3 litraa yhteensä(?)
ruoat	ostetaan paikan päältä
pikkunaposteltavat
mausteita