Eväitä espanjan kielen opiskeluun

Viime viikon alussa kävin Oulun kaupunginkirjastossa. Torstaina 16.4. oli luvassa Bolivian aatehistorian tentti ja olin hieman epävarma riittäisivätkö pelkät kalvot ja muistiinpanot kertaamiseen. Etsiskelin kirjastosta Martti Pärssisen kirjaa Andien ihminen. (Katso lyhyt arvostelu: http://www.kotona.net/kirjat2005.html) Se on niitä harvoja suomenkielisiä kirjoja, jossa kerrotaan Bolivian historiasta. Kirja oli ”yllättäen” lainattu yliopiston kirjastosta, mutta niinhän se oli sitten kaupungin kirjastostakin. Ei se niin kauheasti yllätttänyt, mutta vähän pettymys kerrata tenttiin pelkät kalvot.

Jottei käynti pääkirjastolla olisi ollut ihan turha, niin ajauduin hyllyn numero 89.63 ääreen. Ne joille YKL ei ole tuttu, niin suomennettakoon kyseessä olevan luokka: 89 Indoeurooppalaiset kielet, 63 espanjan kieli. Olin sitä joskus kauan sitten selaillutkin ennen Barcelonan matkaa joskus 2000-luvun alkupuolella, mutta siitä oli pitkä aika. Niin pitkä, että vanhat kasettikurssit oli poistettu ja valikoima oli ihan toinen kuin silloin. Positiivisella tavalla toinen! Siellä oli monia hienoja kielikursseja, jotka näyttivät mielenkiintoisilta ja motivoivilta. Esimerkiksi:

- Matti Mäkinen, Que tal 

- Taina Hämäläinen, Espanjan kielioppi 

- Johanna Lauranto, Cuéntame de Nuevo 

Mutta koska matkalle lähtöön on aikaa enää reilu 3 kuukautta. Niin minulla ei yksinkertaisesti aika riitä noin perusteelliiin kurssiehin. Toivottavasti löydän innostusta niihin myöhemmin. Eli nyt täytyi katse siirtää nopeisiin oikoteihin espanjan kielen saloihin. Koko paikalla olevan aineiston selailun jälkeen, matkaani tarttui neljä pientä ja ohutta kirjaa. Kaksi niistä esittelen tarkemmin tulevissa kirjoituksissa, nyt esittelen ensin kaksi pienintä.

Ensimmäinen on Otavan julkaisema Es facil. Se on noin kämmenenkokoinen kirja, jonka 162 sivulla esitellään 150 tavallisinta espanjan kielen verbiä taivutettuina yleisimmissä aikamuodoissa. 

Minun mielestäni romaanisten kielien osaamisen tärkein kulmakivi on verbien taivutuksen osaaminen. Siksi lainasin tämän kirjan. Joku voisi nyt perustellusti kysyä, mitä hyötyä tuollaisesta kirjasta on näin netti- ja älypuhelinaikana. Itselleni se suurin ilo tästä oli selata sitä ja huomata, kuinkä monta näistä tavallisimmista verbeistä jo osaan ja mitkä vaativat vielä paneutumista. Mielestäni kirja ei tosin sovellu ihan aloittelijalle, vaikka sitä niin mainostetaankin. Kirjasta saa enemmän irti, kun on opiskellut aikamuotoja ja taivutuksia edes vähäsen.

Toinen kirjoista on viehättävä löytö, joka todella yllätti noiden oppikirjojen seassa. Miten voi jollekin tulla edes mieleen tehdä tällainen kirja! Tässä Anne Muhosen pienessä sarjakuvakirjassa seikkailee hänen aiemmista ”Ystäväni varjo”-sarjakuvista tuttu tyttö Nimetön ja hänen varjonsa. Esimerkkiä tekijän piirrosjäljestä videomuodossa.

Kirja kertoo tarinan ystävänsä hääkutsun johdosta Marbellaan matkustavasta tytöstä, joka päättää häiden jälkeen seikkailla vielä Barcelonassakin. Jokaisesta sivusta yläosa on sarjakuvaa, suomen- tai espanjankielisin puhekuplin, käännöstekstit alaviitteenä. Sivun alaosassa käsitellään jokin espanjan kieliopin aihe. Kirjasen 44:llä sivulla tulee käsitellyksi kirjan kokoon nähden laajasti espanjan peruskielioppi. Kirja ei ehkä sovellu varsinaiseen opiskeluun, mutta se on hyvä ”sytkäri” espanjan kielen kipinän sytyttämiseen! Kirjan rakenne ja kuvitus selviää tekijän omalta esittelysivulta.

Tai jos haluaa testata omaa espanjakielen osaamistaan, niin kirjan espanjankielisestä arviosta. 

Antti