Reissuun lähtöön on tätä kirjoitellessa enää muutama päivä jäljellä! On tosin vaikea vieläkään hahmottaa, että me oikeasti tehtiin tämä! (Uskomattomin asia kuitenkin on, että sain tavarat pakattua..)

 Allekirjoittanut lyöttäytyi juhlavaellusseurueeseen juurikin Qstockin aikaan kaksi vuotta sitten, sen jälkeen porukkakin on tainnut hieman vaihtua ja ennen kaikkea, projekti hieman paisua!  Lopullinen päätös reissuun lähdöstä tehtiin rakkaan kämppikseni eli Maijun kanssa vasta seuraavana uutena vuotena, kun ensimmäinen omakustannuserä oli maksettava tilille. Sekin tietysti unohtui siinä vuoden vaihteen juhlinnassa niin, että piti kaamosvaellukselle vievässä bussissa kovaan ääneen tehdä selväksi projektipäällikölle, että lähdössä ollaan. (Silloin oli muuten tämän ruokakunnan ensimmäinen Soopan vaellus vasta edessä, joten en sitten tiedä ostettiinko sikaa säkissä vielä siinä vaiheessa.. )

Töitä on kuitenkin tehty ahkerasti siitä lähtien ja projektin puolesta voidaan puhua vuosien suunnittelusta. Nykyisestä seurueesta suurin osa ei ole tainnut olla edes paikalla, kun matkakohdetta on valittu. Toivotaan, että jotkut äänestivät silloin aikanaan hyvin puolestamme.

 Qstock 2015 oli tosiaan ennen reissua viimeinen isompi nakki ja siinähän se meni, jo kolmatta vuotta putkeen!

Työnkuva ei varsinaisesti ollut muuttunut viime vuosista, rakentamista ja purkamista se oli edelleen. Lisäksi meidän reippaat Maiju, Heini, Mika ja Antti toimivat järjestyksenvalvojina juhlapäivinä, eli taas saatiin monta näkökulmaa festarielämään! (Vähän liian läheistä näkökulmaa saivat eräät kyllä työnsä puolesta Nightwishin poikiin… nimim. katkera fanityttö.)

Työt aloitettiin ja lopetettiin Raatin aidan kanssa säheltämiseen, onneksi tänä vuonna uudelleenpystytys onnistui vähän kivuttomammin. Joka päivälle riitti kyllä töitä ja etenkin aurinkoa, välillä pääsimme vähän varjoonkin eli kitkemään taikametsää (ts. poistamaan reiteen asti yltävät nokkoset suurehkolta alalta.) Taikametsästä tehtiin myös suuri löytö, ainakin kolmekymmentä vuotta kateissa ollut lompakko!

Luottokortti oli mennyt vanhaksi vuonna 1982, mukana oli myös luoti..

Ohjelmassa oli myös pöytien, bajamajojen yms. kantelua, paineaitojen pystytystä ja päälavan rakentamista. Päälavan rakennus oli ehkä mukavinta kaikista, saattaa tosin johtua siitä, että firman miehet ovat mukavimpia ja komeimpia kaikista..

                             Iloiset työnaiset Mari ja Taru rakentamassa päälavaa

Onnellinen yhteiskuva päivän päätteeksi, huomioikaa hienot kypärät! Päälava valmistumassa taka-alalla.

Qstockissa on aina ollut hyvin monipuoliset työpäivät ja välillä meidän porukkaa pilkottiin useampaan osaan. Omien muistelmieni mukaan kiroamista aiheutti eniten minun ja Marin ponnistelut korkeiden oksien katkomiseksi pois rekkojen tieltä, ei meinannut oikein pituus riittää. Huippuhommaa oli pöytien maalaus ja järjestelmällisimmät ihmiset taisivat peräti rakastaa pöytien ja bajamajojen sijoittelun suunnittelemista.

Kaikki meni mallikkaasti, perjantaina oltiin ennen bileiden alkua vielä ylitöissä ja alue saatiin auki ajallaan. Festareilla nähtiin monia hienoja esiintyjiä, oman juhlan kruunasi ehdottomasti Nightwish! Toivottavasti pääsemme jatkossakin hommiin, silloin taidetaan tosin suunnitella jo aivan uusia retkiä..

Tämä matka alkaa tulla loppuunsa, vaikka vasta ollaan lähdössä. Onneksi tilanne on nyt muuttunut siihen suuntaan, että projektin kanssa saa painia vielä varmasti pitkään reissun jälkeenkin! ;)

-          Venla

P.s. Jännittää ihan hulluna, viikon päästä ollaan jossain sademetsän syövereissä!