Varautumista viruksiin ja ikäviin otuksiin

Noniin. Se ois vapun jälkeen sitte toimintasuunnitelmassa keltakuumeviruksen piikittämistä verenkiertoon (eli rokotuksen ottaminen). Lisäksi ajattelin testata malarialääkkeen mahdollisia mutta epätodennäköisiä sivuvaikutuksia etukäteen antamalla atovakonin ja proguaniilihydrokloridin muhia mahassani yhden tabletin voimin. Kolmantena troppina on lavantautipillerit, jotka popsin hyvissä ajoin ennen reissua. Pitää myös tuikauttaa yhdistelmärokotteen hepatiitti A ja B kolmas annos kun on kulunut 6kk eka annoksesta. Sitten olis biologinen suojautuminen ennen reissua kuosissa.

                                                                  Keltakuumehan se siellä.

Muu reissulle valmistautuminen on tähän asti ollut omalta osalta lähinnä kunnon ylläpitämistä ja kohottamista pyöräilyn ja salilla käymisen muodossa. Hyvä kunto nostaa sitten myös sitä hajottavien tilanteiden sietokykyä jos ja kun niitä tulee.

Lisäksi olen yrittänyt henkisesti varautua siihen, että sademetsässä pitää sitten tarkistaa aina kamat skorpionien, hämähäkkien ja muiden vastenmielisten mönkijoiden varalta. Niiden ohella myös hyttyset voisivat painua vaikka... no, helvettiin.

                                                En tykkää yhtään näistä kavereista. Onneksi on karkoitetta.

No tietysti sääskiä vastaan on olemassa hyttyshatun lisäksi pitkävartiset paidat ja housut sekä dietyylitoluamidi (DEET). Se on käytetyin hyönteiskarkoitteen vaikuttava aine maailmassa. Ei muuta kuin OFFia iholle.

Elokuuta ja sääskiä odotellessa,

-Tapio

                                                     Kirjoittajan nohevaa varusteposeeraamista.

Eväitä espanjan kielen opiskeluun

Viime viikon alussa kävin Oulun kaupunginkirjastossa. Torstaina 16.4. oli luvassa Bolivian aatehistorian tentti ja olin hieman epävarma riittäisivätkö pelkät kalvot ja muistiinpanot kertaamiseen. Etsiskelin kirjastosta Martti Pärssisen kirjaa Andien ihminen. (Katso lyhyt arvostelu: http://www.kotona.net/kirjat2005.html) Se on niitä harvoja suomenkielisiä kirjoja, jossa kerrotaan Bolivian historiasta. Kirja oli ”yllättäen” lainattu yliopiston kirjastosta, mutta niinhän se oli sitten kaupungin kirjastostakin. Ei se niin kauheasti yllätttänyt, mutta vähän pettymys kerrata tenttiin pelkät kalvot.

Jottei käynti pääkirjastolla olisi ollut ihan turha, niin ajauduin hyllyn numero 89.63 ääreen. Ne joille YKL ei ole tuttu, niin suomennettakoon kyseessä olevan luokka: 89 Indoeurooppalaiset kielet, 63 espanjan kieli. Olin sitä joskus kauan sitten selaillutkin ennen Barcelonan matkaa joskus 2000-luvun alkupuolella, mutta siitä oli pitkä aika. Niin pitkä, että vanhat kasettikurssit oli poistettu ja valikoima oli ihan toinen kuin silloin. Positiivisella tavalla toinen! Siellä oli monia hienoja kielikursseja, jotka näyttivät mielenkiintoisilta ja motivoivilta. Esimerkiksi:

- Matti Mäkinen, Que tal 

- Taina Hämäläinen, Espanjan kielioppi 

- Johanna Lauranto, Cuéntame de Nuevo 

Mutta koska matkalle lähtöön on aikaa enää reilu 3 kuukautta. Niin minulla ei yksinkertaisesti aika riitä noin perusteelliiin kurssiehin. Toivottavasti löydän innostusta niihin myöhemmin. Eli nyt täytyi katse siirtää nopeisiin oikoteihin espanjan kielen saloihin. Koko paikalla olevan aineiston selailun jälkeen, matkaani tarttui neljä pientä ja ohutta kirjaa. Kaksi niistä esittelen tarkemmin tulevissa kirjoituksissa, nyt esittelen ensin kaksi pienintä.

Ensimmäinen on Otavan julkaisema Es facil. Se on noin kämmenenkokoinen kirja, jonka 162 sivulla esitellään 150 tavallisinta espanjan kielen verbiä taivutettuina yleisimmissä aikamuodoissa. 

Minun mielestäni romaanisten kielien osaamisen tärkein kulmakivi on verbien taivutuksen osaaminen. Siksi lainasin tämän kirjan. Joku voisi nyt perustellusti kysyä, mitä hyötyä tuollaisesta kirjasta on näin netti- ja älypuhelinaikana. Itselleni se suurin ilo tästä oli selata sitä ja huomata, kuinkä monta näistä tavallisimmista verbeistä jo osaan ja mitkä vaativat vielä paneutumista. Mielestäni kirja ei tosin sovellu ihan aloittelijalle, vaikka sitä niin mainostetaankin. Kirjasta saa enemmän irti, kun on opiskellut aikamuotoja ja taivutuksia edes vähäsen.

Toinen kirjoista on viehättävä löytö, joka todella yllätti noiden oppikirjojen seassa. Miten voi jollekin tulla edes mieleen tehdä tällainen kirja! Tässä Anne Muhosen pienessä sarjakuvakirjassa seikkailee hänen aiemmista ”Ystäväni varjo”-sarjakuvista tuttu tyttö Nimetön ja hänen varjonsa. Esimerkkiä tekijän piirrosjäljestä videomuodossa.

Kirja kertoo tarinan ystävänsä hääkutsun johdosta Marbellaan matkustavasta tytöstä, joka päättää häiden jälkeen seikkailla vielä Barcelonassakin. Jokaisesta sivusta yläosa on sarjakuvaa, suomen- tai espanjankielisin puhekuplin, käännöstekstit alaviitteenä. Sivun alaosassa käsitellään jokin espanjan kieliopin aihe. Kirjasen 44:llä sivulla tulee käsitellyksi kirjan kokoon nähden laajasti espanjan peruskielioppi. Kirja ei ehkä sovellu varsinaiseen opiskeluun, mutta se on hyvä ”sytkäri” espanjan kielen kipinän sytyttämiseen! Kirjan rakenne ja kuvitus selviää tekijän omalta esittelysivulta.

Tai jos haluaa testata omaa espanjakielen osaamistaan, niin kirjan espanjankielisestä arviosta. 

Antti