Nopean
blogikatsauksen perusteella Bolivian ehdottomasti suosituimmat
kohteet ovet Salar de Uyunin suolakentät ja La Paz: lähes kaikki
tuntuvat käyneen siellä! Myös Potosi hopeakaivoksineen ja
Titicaca-järvi keräävät kävijöitä. Oli toki muutama käynyt
Santa Cruzissakin, joka on siis se kaupunki johon Soopan
juhlavaellusporukka suuntaa. Kaupunkia on kuvattu mm.
brasilialaistyyliseksi, liian länsimaalaiseksi ja ei-niin kauniiksi.
Suuremmista kaupungeista (etenkin La Paz, mutta myös Santa Cruz)
valitetaan usein, että ne ovat liian suuria, liian vilkkaita, liian
kaikkea. Juhlavaelluksen varsinainen pääkohde Noel Kempff Mercadon
kansallispuisto sen sijaan jää turisteilta usein löytämättä;
puistossa käy vuosittain noin 200 kävijää, joista vain 20
omatoimisesti (=eivät ole siellä minkään matkatoimiston
järjestämällä retkellä). Parhaiten
puistoon pääsee, kun menee San Ignacio de Velascoon (bussilla 9-10 h
Santa Cruzista päivittäin), josta voi hankkia kuskin ja auton sekä
oppaan luonnonpuistoon (hinta noin 15 $/päivä). Puistoon voi mennä
joko pohjoisen (Piso Firme ja nykyisin suljettu leirintäalue Flor de
Oro) tai etelän (La Florida ja leirintäalue Los Fierros) kautta.
Pohjoisesta päin tullessa tosin ilmeisesti tarvitsisi puistoon
pääsemiseksi lentokoneen (arviolta $ 800/hlö) ja puistossa
kulkeminen hoidetaan yleensä veneillä. Eteläkautta pääsee
paremmin maanteitse. Bussi La Floridan kylään tosin kulkee vain
kerran viikossa (sunnuntaisin) ja pysähtyy 50 km päähän paikkaan
nimeltä La Mechita (hylätty kylä?). Tie on yksikaistainen,
päällystämätön ja harvoin käytetty. Matka kestää melkein
kymmenen tuntia. Ja kylästä on vielä 40 km Los Fierrokseen, joka on
lähtöpiste itse puistossa. Näin ollen pelkkä puistoon pääsy
Santa Cruzista vie kaksi päivää (ja toiset kaksi takaisin), mikä
kannattaa huomioida matkaa suunnitellessa. Jos kuitenkin haluaa kokea
aidointa bolivialaista amazoniaa, Noel Kempff on monen mielestä
voittamaton. Onhan se Unescon maailmanperintökohdekin! Puistossa
luonto tulee todella lähellä, hyönteisten tapauksessa usein
turhankin. Ei siis suositella ampiaisallergisille. Ja olipa joku
ryhmä joutunut kapuamaan puuhun pakoon villiä pekarilaumaa! Puiston
nähtävyyksistä mainittakoon
El
Encantato-vesiputous ja Arthur Conan Doylen The Lost World-teoksen
innoitteena toiminut La Meseta-tasanko, molemmat kohtuu helposti
saavutettavissa Los Fierroksesta käsin. Pohjoisen nähtävyyksiä
ovat vesiputoukset Alhfelt ja Arco Iris, jotka ovat tosin
saavutettavissa vain joulu-toukokuussa. Ja puiston eteläosassa on
suositeltavaa pysyä poissa sadekaudella.
Kaikki
blogaajat ovat yksimielisiä siitä, että Bolivian autoliikenne on
kaoottista ja julkisilla liikkuminen vaatii rutkasti niin
kärsivällisyyttä kuin positiivista asennettakin. Vaikka Boliviassa
on paljon asfaltoituja tieosuuksia etenkin suurten kaupunkien
välillä, on paljon myös asfaltoimattomia hiekkateitä, minkä
takia sateella voidaan bussivuoroja joutua perumaan tien muuttuessa
mutavelliksi. Lisäksi ihmiset ajavat kuin hullut, aikataulut ovat
joustavat (laiva, jonka sanotaan lähtevän viideltä saattaakin
tulla puoli yhdeksältä), päivän ainoaan bussiin varatut paikat
onkin tuplabuukattu, tiesulkuja jne. Lisäksi kulkijaa rasittavat
vatsatauti, taskuvarkaat, valepoliisit ja viranomaisten korruptio, joka voi johtaa siihen että poliisissa tai postissa asioidessasi joudut
maksamaan lahjuksia palvelua saadaksesi.
Kaikki
ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että kunhan Bolivian
pyöritykseen tottuu, se on kaunis ja kiehtova maa, josta ei
malttaisi lähteä pois. Maisemat ovat kauniit, kulttuuri kiehtova ja
luonto upeaa. Blogit pursuavat unohtumattomia kohtaamisia
jokidelfiinien, morfoperhosten, apinoiden ja flamingojen kanssa. Ja
tietysti laamojen.
Lisäksi
Boliviassa on todella edullista. Kahden hengen huone maksaa 6-22 €,
dormimajoitus kustantaa 3 €:sta ylöspäin, aamiaisbuffet 3,5 €,
bussimatka Sucre-Santa Cruz välillä kympin
ja kolmen päivän opastettu matka Salar de Uynille (sisältää myös
ruoan ja kuljetuksen) 65 €. Keskimäärin yksi henkilö tarvitsee
noin 20-36 €/päivä. Turistirysissä ja suurissa keskuksissa on
luonnollisesti hieman kalliimpaa kuin muualla. Toisaalta näissä
paikoissa on parhaat mahdollisuudet löytää palvelua englanniksi.
Boliviassa
voi kulkea bussilla, junalla tai lentäen. Busseja kulkee hyvin ja
halvalla pääsee, mutta matka kestää pitkään eikä busseissa ole
vessoja. Mukavin ja nopein tapa matkustaa on lentäen, mikä tietysti maksaa hieman enemmän. Lentoyhtiöstä mainitaan Aerosur, Amazonas ja TAM.
Liput on suositeltavaa ostaa suoraan yhtiöltä. Matkanjärjestäjiä
ja matkatoimistoja on useita, ja taso vaihtelee suuresti. Yleensä
palvelu on hyvää, mutta on vastaan sattunut myös humalaisia
kuskeja ja kähmiviä oppaita. Oppaat eivät yleensä puhu kuin
espanjaa. Eikä se, että matkatoimistolla vakuutetaan oppaan olevan
englanninkielinen takaa vielä mitään.
Muita
hyviä pointteja: Espanjan kielen taito Erittäin Suositeltavaa.
Tuskin kukaan puhuu englantia.
Korkealla
voi olla kylmää, kannattaa varata myös lämmintä vaatetta mukaan.
Vatsatauti, ohut ilmanala ja taskuvarkaat ovat jotain, johon on todella syytä
varautua Yksi hyvä konsti varkaiden varalle on varallisuuden hajauttaminen (useampia
luottokortteja, ei kauheasti käteistä kerralla, ei kaikkia yhteen
paikkaan).
Lähteet:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti