 |
| Lähde. |
No niin, minä lupauduin
sitten kirjoittamaan tempauksestamme Qstockissa. Osana juhlavaelluksen
rahankeruuta ryhmä soopalaisia lähti mukaan rakentamaan Oulujoen suistoon
festivaalialuetta heinäkuun 2013 toiseksi viimeisenä viikkona. Korvaukseksi
saimme tuntipalkan lisäksi kahden päivän rannekkeet festareille sekä mukavaa
yhteishengen nostattamista.
Työpäivät olivat
vaihtelevan mittaisia: kahden tunnin aloituksesta maanantaina 12 tunnin päivään
(plus ruokatauot) torstaina. Maanantaina pääsimme heti töihin, vaikka hanskat
eivät vielä olleet saapuneet: Meille esiteltiin monia tatuoituja partasuita,
joilta ryhmänjohtaja Antti kävi viikon aikana kysymässä aina seuraavaa työtä.
Lempinimet olivat kovaa festarivaluuttaa: ”Jeesuksen” ohjeistaessa porukkaa
työnteossa ”Clintti” sai seisoa merkkinä ja ”Harald” taas pitkänä nostella
pullolaatikoita korkealle. Soopalaiset kääntyivät myös usein ”soppalaisiksi”.
Bajamajoja aseteltiin
useana päivänä, välillä samat vessat useampaan kertaan. Toinen suosikkinakki
oli aitojen kasaaminen. Opittiinpa, miten festarialueelle helpoiten
tunkeuduttaisiin, jos ”apina-aitoja” ei sidottaisi yhteen ”käsiraudoilla” ja
päällystettäisi näköestemuovilla. Esityslavojen eteen kasattavan paineaidan
kokoaminen hiekkarannalla oli töiden hankalimmasta päästä, vaikka siellä ei
sentään tarvinnut varoa sormien jäämistä aidan alle yhtä paljon kuin muualla. Yksi
porukan jäsen hyödynsi hiekkarantaa vilvoitteluun... Festareiden aikaan
rannalla näytti olevan uintikielto. :)
Lounasliput käytettiin
useimpina päivinä Oulun kauppatorin lihaisiin annoksiin, jotka kuumuudesta
huolimatta (tai siitä johtuen?) olivat oikein maistuvia. Kuumuuden vuoksi
vesipulloja kului tiuhaan tahtiin, en ainakaan itse muista koskaan juoneeni
yhtä paljon. Torstain lounas syötiin festarialueen infopisteen viereen pystytetystä
grillikojusta: jostain syystä ainoastaan soopalaiset istuivat nurmikon varjossa
auringonpaahteessa olevien pöytien sijaan. Meni vähän leikkimiseksi, kun
grillitikutkin muuttuivat kodan rakennusaineiksi... SOOPAn totuttuun tapaan
moninaiset biologian opiskelijat löysivät lajeja tunnistettavaksi, eikä kukaan
osunut koiranjätökseen pienistä peloista huolimatta.
Kiinnostavinta työtä oli rakentaa ruotsalaisen työnjohdon
ohjeistamana päälavaa samaan aikaan, kun urheilukentän vastakkaiselle puolelle
nousi sirkusteltta. Teltta oli pystyssä nopeammin, mutta päälavan pohjalevyjen
kiinnitys oli ehkä koko viikon hauskinta hommaa, kun levyjen kantaminen ja
kiinnittäminen pareittain muuttui melkoiseksi parinvaihtotanssiksi. Rakenteet
myös houkuttivat kiipeilyyn viimeistään purkamisvaiheessa, varsinkin kun yksi
porukasta poti vieroitusoireita tankotanssista ja eräs toinen harrastaa
kung-futa. Työskennellessä lallatelleet voivat myös sanoa laulaneensa jättimäisellä
päälavalla!
Festareilla käyneille jäivät mieleen Within Temptationin
maailmanluokan keikka sekä Eppu Normaalin hippihenkinen loppuhuipennus:
tykitettyä paperisilppua yleisöön. Jamaikalainen Inner Circle otti yleisön
hyvin mukaan ja hiekkarannalla oli pölystä huolimatta tunnelmaa. Anna Puuta
kuunnellessa oli kiva istahtaa nurmelle, mistä oli aiemmin ollut keräämässä
kiviä pois.
Sunnuntain purkupäivänä kasasimme enimmäkseen mitä olimme
rakentaneetkin, ilahduttavasti myös päälavan palikoita. Kaiken festariroskan
seasta ehti löytää myös aarteita: nahkarannekkeen, istuma-alustoja,
avaamattomia limutölkkejä, kenkiä, karkkia... (ja löytäjä söi :D)
Allekirjoittanut tuntuu jostain syystä saavan nuhan joka
kerta kun pitäisi osallistua tempaukseen... No, tällä kertaa nuhakuume-flunssatauti
vältti Mari-polon kunnollisella kaulaliinakuurilla, mistä toiset T-paidoissa
hikoilevat saivat ihmetyksen aihetta. Kaiken kaikkiaan tempauksesta jäi hyvä
mieli, toivon mukaan päästään rakentamaan ensi vuonnakin, sillä ”kaikkea hullua
sai tehdä hyvillä tekosyillä”.
- Mari, projektin rahastonhoitaja
