Juhlavaellus 2015- projektiryhmän 1. tempaus – Pohjois-Suomen erämessut 2013

Koska lentolippuja Etelä-Amerikkaan ei kovin halvalla saa, meidän täytyy kerätä rahaa matkaa varten sekä tehdä projektimme tunnetuksi. Ensimmäiseksi varsinaiseksi tempaukseksemme syntyivät arpajaiset Pohjois-Suomen erämessuilla 23.-26.5.2013. Samalla myimme makeisrasioita, perinteisiä Pikkuveljen parhaita, Isoäidin suklaakeksejä, papan sitä, äidin tätä ja kumminkaiman tuota. Odotukset olivat korkeat ja innostuksen puuskia oli nähtävillä, mutta ilman päänvaivaa tempauksesta emme selvinneet.

Ensimmäisenä haasteena oli saada tarpeeksi väkeä suunnittelemaan ja toteuttamaan ensimmäistä kunnon projektiamme, koska ihmisillä on muutakin elämää, ja näin kesälomien alkaessa väki yleensä karkaa kesälaitumille. Saimme kuitenkin mukavasti osallistujia, joinain hetkinä niitä oli siunaantunut jostain ehkä turhankin paljon.

          Toiseksi huolen aiheeksi nousivat arpajaiset. Koska lakia täytyy joskus noudattaa, emme voineet toteuttaa arpajaisia miten tahansa. Loppujen lopuksi tavoitteenamme oli myydä maksimissaan tuhat kappaletta 2 euron arpoja ja kerätä palkintoja 750 euron edestä. Aluksi arpajaispalkintotavoite tuntui ehkä liian suurelta, kun sponsoreista ei hetkeen kuulunut mitään. Lopulta sponsorointitarjouksia ryöpsähti reilummin, mikä rikkoi tonnin rajan.

          Kolmanneksi huolen aiheeksi (ei tämä tempaus täysin stressitöntä ollut) nousi auto, nykyihmisen uskollinen ja kaivattu kaveri, tuo asvalttiteiden hurja väsymätön ratsu, jota ei luonnollisestikaan monella opiskelijalla ole. Pienen soittorumban ja anelun jälkeen saimme kuitenkin muutamaa eri autoa vuorollaan lainaan, niin ettei tarvinnut pöytiä ja telttaa lähteä käsissä kantamaan. Niin, ja niitä 280 makeisrasiaa.

Vihdoin koitti messujen ensimmäinen päivä! Ständin valmiiksi laittaminen taisi hieman venähtää, kun sponsoreiden logoja ynnä muuta ei voitu tulostaa edellisenä iltana, vaan se piti tehdä juuri ennen messuille lähtöä. Hommat saatiin kuitenkin käyntiin, ja asiat alkoivat kulkea omalla painollaan. Muutama soopalainen oli saatu kahvilaan töihin kahdelle ensimmäiselle päivälle ja yksi lipunmyyntiin perjantaille, joten voittomme eivät onneksi olleet täysin arpojen ja makeisten myynnistä riippuvaisia. Olimme suuren positiivisuuden huumaamina varanneet reilusti makeisrasioita mukaan ja kantaneet huolta arpojen loppumisesta kesken kaiken. Ensimmäisen päivän jälkeen totesimme, että turha huoli. Otettaisiinko hieeeman vähemmän noita rasioita huomiselle?

          Kaikkina neljänä päivänä Ouluhallin ulkotila kaikui ja kumisi, kun soopalaiset huutelivat myyntipuheitaan: ”Täältä hyvää tuuria kahdella eurolla!” ”Meillä pärjää huonommallakin tuurilla!” ”Jos ei onneensa tahdo luottaa, voitte ostaa makeisia! Ei tarvitse tyhjin käsin lähteä!” ”Onnettarelle töitä!” ”Mitä te suotta kävelette ohitse? Me olemme täällä!” Ja loppujen lopuksi messut menivät mielestäni hyvin ottaen huomioon, että tämä oli Juhlavaellus 2015 -projektiryhmän ensimmäinen varsinainen tempaus. Saimme myytyä 554 arpaa (ei yhtään hullumpaa) ja huimat 35 (voi kurppa) makeisrasiaa. Saimme myös kokemusta tempauksen järjestämisestä, mahdollisia pitempiaikaisia sponsoroijia ja yhteistyökumppaneita sekä näkyvyyttä, sillä ainakaan naapurikojujen myyjät eivät varmasti unohda Niitä Soopalaisia, jotka eivät hetkeäkään olleet hiljaa. Tästä on hyvä jatkaa ja ruveta suunnittelemaan seuraavaa tempausta.

Yllättävän nopeasti menivät ne neljä päivää, ja hyvän työntekijätilanteen vuoksi pääsi välillä itsekin nauttimaan messuista, syömään kaikkea paistettua ja kuolaamaan hienon retkeilytavaran perään. Kaiken kaikkiaan ensimmäisestä tempauksestamme jäi hyvä ja toiveikas mieli.

Niin, ja niitä keksejä ja karkkejakin jäi vielä pari sataa lootaa myytäväksi. Niin että, saisikos olla pari laatikkoa?

- Anna-Maria eli ”Ameli”, projektiryhmän jokapaikanhöylä